Suomessa siirrytään kesäaikaan ensi sunnuntaina, koska niin määrää Euroopan parlamentin ja neuvoston kesäaikadirektiivi. Sen sisältö otettiin valtioneuvoston kesäaika-asetukseen, joka tuli voimaan tammikuussa 2002.
Euroopan unionia ei kuitenkaan voi syyttää siitä, että joudumme kääntelemään viisareita. Suomessa on käytetty kesäaikaa yhtäjaksoisesti vuodesta 1981 lähtien. Unioniin liityimme vasta tammikuussa 1995.
Sen sijaan EU:ta käy kiittäminen siitä, että viisareita käännetään yhtä aikaa kaikissa jäsenvaltioissa. Vaan harvoinpa unionia kiitellään. Neljä vuotta sitten eduskuntavaalien alla puhutuimmaksi aiheeksi nousi EU:n talouskriisi. Nyt tosin näyttää siltä, että EU-korttia ei vedetä yhtä hanakasti esiin.
Euroopan unioni on jatkoa vuonna 1957 perustetulle Euroopan talousyhteisölle. Siinä välissä organisaation nimenä ehti olla Euroopan yhteisöt.
Euroopan yhteisöissä kärsittiin 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa korkeasta työttömyydestä. Lisäongelmana oli se, etteivät yritykset palkanneet uusia työntekijöitä, siis ei syntynyt uusia työpaikkoja. Kuitenkin samaan aikaan Amerikan yhdysvalloissa talouskasvu toi lisää työpaikkoja.
EY-valtioiden ankeaa tilannetta ruvettiin kutsumaan euroskleroosiksi. Se on englanniksi eurosclerosis, saksaksi Eurosklerose ja ranskaksi eurosclérose.
Näppärässä nimityksessä yhdistettiin Eurooppa ja skleroosi-sana, joka lääketieteessä tarkoittaa kovettumaa. Esimerkiksi multippeliskleroosi on keskushermoston pesäkekovettumatauti.
Euroopan yhteisöjen 12 jäsenvaltion edustajat pääsivät vuonna 1986 sopimukseen Euroopan yhtenäisasiakirjasta. Se on englanniksi Single European Act, saksaksi Einheitliche Europäische Akte ja ranskaksi Acte unique européen.
Asiakirja tuli voimaan heinäkuussa 1987. Sillä uudistettiin radikaalisti Euroopan yhteisöjen toimintaa. Tavoitteeksi asetettiin sisämarkkinoiden toteuttaminen viimeistään vuonna 1992.
Alettiin edistää kuuluisia neljää vapautta: tavaroiden, palveluiden, pääomien ja ihmisten vapaata liikkuvuutta EY-alueella. Euroopan yhtenäisasiakirjan arvioidaan olleen yksi tärkeimmistä euroskleroosiin tepsineistä lääkkeistä.
Euroopan unionissa sairastetaan jälleen euroskleroosia. Eurooppalaiset yritykset pärjäävät heikosti globaalissa kilpailussa aasialaisten ja yhdysvaltalaisten kanssa. EU-jäsenvaltioita on kuitenkin jo 28, minkä vuoksi rakennemuutoksia ei pystytä enää tekemään.
Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän mielestä valtioneuvoston jäsenten määräksi riittää 12. Ehkä sen kokoisella porukalla pystytään päättämään lääkkeistä Suomen sairastamaan fennoskleroosiin.
