Sosiaalinen media mahdollistaa jokaiselle kansalaiselle omien mielipiteiden esille tuomisen ja keskusteluun osallistumisen vaivattomasti. Työvälineet ovat helppokäyttöisiä ja oman kirjoituksensa saa netissä nopeasti esille. Omia mielipiteitä voi julkaista nimettömänäkin tai jopa keksityn nimen takaa. Internet tarjoaa lähes loppumattoman tietojen lähteen, mutta siellä on tarjolla myös väärää tietoa. Medialukutaitoa siis tarvitaan.
Sosiaalisen median käytön yleistymisen myötä ihmiset ovat huomanneet, että sisällön tuottaja ja aktiivinen viestijä on mahdollista olla myös perinteisen paperilehden kautta. Käytäntö on ollut yleinen lehdissä muualla maassa kauan ja tätä kulttuuria omaksutaan koko ajan enemmän Järviseudullakin. Digitaalikameralla tai hyvällä kännykkäkameralla saa nopeasti kuvan talteen tilanteesta kuin tilanteesta ja tekstin voi lähettää sähköisesti toimitukseen.
Kaikkinensa lehtiin tulee suuri määrä ilmaista sisällöntarjontaa. Järviseudun Sanomien sisältö on paikallista, eli julkaisemisen painopiste on oman alueen tai siihen jollakin tavalla sidoksissa olevien ihmisten ja ilmiöiden asioissa. Vuorovaikutuksen kehittyminen on mahdollistanut sen, että lehtien tekijöinä ei enää ole pelkästään toimituksen väki, vaan lehteä rakennetaan yhdessä lukijoiden kanssa. Esimerkiksi viime Järviseudun Sanomissa lukijoiden lähettämästä aineistosta julkaistiin kuvia matonkuteiden leikkuutalkoista, ympäristön siivoustalkoista, useista vappujuhlista ja vappunaamiaisista, veteraanijuhlasta, sisäsoudun sm-kisoista, vauvajuhlasta ja monesta muusta. Kokousuutisia saamme kokousten puheenjohtajilta ja sihteereiltä ja monet tahot tiedottavat virkansa puolesta. Urheiluympyröissä liikkuvat valokuvaavat, kirjoittavat kisoista ja lähettävät tuloksia alueella olleista tapahtumista, mutta myös kisamatkoilta ympäri Suomen.
Lukijoiden osallistuminen lehden tekemiseen lisää järviseutulaista yhteisöllisyyttä. Järviseudun Sanomat on meidän alueen lehti ja tiedonvälittäjä. Toimittajia on kustannussyistä rajallinen määrä; he eivät tiedä kaikista tapahtumista saatikka että ehtisivät työajan puitteissa joka paikkaan. Tällä rakenteella pystymme myös pitämään lehden tilaushinnan edullisena. Näiden syiden vuoksi yleisöltä tuleva materiaali on kullanarvoista. Samalla se rikastuttaa merkittävästi lehden sisältöä. Mitä useampi tekijä sen monipuolisempi on sisältö.
Lehden ja lukijoiden yhteistyöstä hyöty on molemminpuolinen. Kirjoitusten ja kuvien lähettäjä saa julki omaa toimintaansa ja tiedotteitaan ja Järviseudun Sanomien merkitys tiedonvälittäjänä Järviseudulla kasvaa entisestään. Rohkeasti siis lähettämään aineistoa, osoite on toimitus@jarviseudunsanomat.fi
Kaikkea saapunutta aineistoa ei julkaista. Päätökselle on aina perustelut ja niitä voi kysyä päätoimittajalta. Järviseudun Sanomiin tulevia tekstejä julkaistaan journalistin perustein tilan sallimissa puitteissa ja toimituksen harkinnan mukaan. Maksullisen ilmoituksen sisällön ja julkaisuajan saa maksaja päättää, mutta ilmaisen aineiston julkaisemisesta päättää toimitus.
Järviseudun Sanomissa kaikki tekstit käydään läpi, mahdollisesti käsitellään lehteen sopivaan muotoon ja niiden alle merkitään kirjoittajan nimi. Näin lukija tietää, kuka on tekstin takana ja hänen on helppo erottaa yleisöltä tullut aineisto toimittajien tekemästä aineistosta. Tämä on lukijoiden palvelemista ja merkki lehden laadusta. Se on myös osa sitä luotettavuutta, mikä Sanomalehtien Liiton tutkimuksen mukaan tilattavilla lehdillä on. Liiton kesäkuussa 2014 julkaiseman IRO Researchin tekemän Luotettavimmat mediat -tutkimuksen mukaan 18–34-vuotiaista – siis nettisukupolvesta – 89 prosenttia pitää sanomalehtiä luotettavimpana tiedonlähteenä.
