Kunnanvaltuustot päättävät kiinteistöveroprosentista vakituiselle asunnolle, eli tyypillisesti omakotitalolle, mutta myös muulle asuinrakennukselle, käytännössä vapaa-ajan asunnolle, siis kesämökille.
Vakituisen ja vapaa-ajan asunnon kiinteistöverot ovat Alajärvellä 0,50 ja 1,10 prosenttia, Evijärvellä 0,65 ja 1,25 prosenttia sekä Kauhavalla 0,55 ja 1,10 prosenttia. Lappajärvellä ja Vimpelissä on samat 0,55 ja 1,15 prosenttia.
Vähennyslaskun avulla huomaa, että Kauhavalla vakituisen ja vapaa-ajan asunnon veroihin jää eroa 0,55 prosenttiyksikköä, mutta kaikissa muissa se on 0,60. Kyseessä ei sattuma, koska kiinteistöverolain mukaan vapaa-ajan asunnon veroprosentti saa olla enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakituisen asunnon.
Juha Sipilän (kesk.) hallitus tavoittelee kiinteistöveron korotuksilla kunnille lisätuloja sata miljoonaa euroa hallituskauden aikana. Lausuntokierrokselle on lähtenyt luonnos hallituksen esitykseksi, jossa ehdotetaan vakituisen ja vapaa-ajan asunnon veroeron enimmäismääräksi 1,00 prosenttiyksikköä. Luonnoksessa oletetaan, että ylärajaa nyt soveltavat kunnat nostaisivat veroprosenttinsa uudelle ylärajalle.
Kunnanvaltuutetut päättävät, mutta veronmaksaja voi aavistaa, että lähivuosina järviseutulaiset ja muualta tulevat kesämökkiläiset maksavat vapaa-ajan asunnoistaan kiinteistöveroa puolitoista prosenttia.
Toisaalta on hyvä muistaa, että kaikilla ei ole edes vakituista asuntoa, puhumattakaan vapaa-ajan asunnosta. Köyhällä ei ole kesämökkiä.
