Järviseutulaisille sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavat Kuntayhtymä Kaksineuvoinen ja Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue. Erikoissairaanhoidosta vastaa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja esimerkiksi kehitysvammaisten erityishuollon palveluja tarjoaa Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Muutoksia on kuitenkin tulossa.
Tammikuusta 2017 lähtien Soini hankkii sote-palvelunsa yksityiseltä Pihlajalinna-konsernilta. Kaksineuvoisessa kotihoidon kunnittaisten kustannusten uudelleenjako aiheutti viime keväänä ryppyjä rakkauteen. Evijärvi pohjustaa liittymistä Pietarsaareen ja Alajärven kaupunginosa Lehtimäki kaipaa osaksi Ähtäriä.
Valtakunnallinen sote-uudistus kaatui helmikuussa huonoon lainvalmisteluun. Ministeriöiden juristit eivät huolehtineet siitä, että lainsäädäntö menisi läpi eduskunnan perustuslakivaliokunnasta. Vaan uutta uudistusta pukkaa. Nykyinen hallitus aikoo remontoida sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että aluehallinnon.
Perjantaina kolmen selvityshenkilön ryhmä julkisti ehdotuksensa. Uudet itsehallintoalueet hoitaisivat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen. Kunnat tai kuntayhtymät eivät enää tuottaisi sosiaalihuollon tai terveydenhuollon palveluja. Ensisijainen vaihtoehto palveluiden rahoittajaksi olisi valtio. Päätöksentekijät valittaisiin kuntavaalien yhteydessä.
Selvityshenkilöiden mielestä sopiva itsehallintoalueiden määrä olisi 9–12. Nykyään sairaanhoitopiirejä on 20, maakuntien liittoja 18 sekä työ- ja elinkeinokeskuksia 15.
Maanantain pääkirjoituksessaan vaasalainen sanomalehti Pohjalainen vaati Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien yhdistämistä. Lehti arvioi, että “vaihtoehto voi olla karu: historiallisen Pohjanmaan repeäminen kolmeksi heittopussiksi, joita Helsinki nakkelee mielensä mukaan eri suuntiin.”
Uusi itsehallintoalue vastaisi vuonna 1997 lakkautettua Vaasan lääniä. Alueella on paljon yhteistä kulttuurihistoriaa, mutta myös huonoja kokemuksia siitä, miten Vaasan herrat rannikolta päin tylyttivät sisämaan asukkaita.
Uuden itsehallintoalueen pääkaupunki tuskin sijaitsisi Järviseudulla. Rannikon ruotsinkielisten takia keskuspaikka laitettaisiin lähes varmasti Vaasaan. Joka tapauksessa hallinto jäisi kauaksi järviseutulaisista. Yli tunti tarvitaan automatkaan Seinäjoelle, lähes kaksi tuntia Vaasaan.
Keskeinen kysymys olisi, mihin viidestä yliopistollisesta sairaalasta uusi itsehallintoalue nojaisi. Yliopistosairaalat vastaisivat vaativimmista erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palveluista. Tällä hetkellä eteläpohjalaiset hoitaa Tampere, keskipohjalaiset Oulu ja rannikkopohjalaiset Turku.
Jos kuuluminen Vaasan itsehallintoalueeseen tarkoittaisi järviseutulaisten reissaamista Turkuun, saattaisi kuulostaa paremmalta jopa repeäminen heittopussina Tampereen tai Oulun itsehallintoalueeseen.
