Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korotettiin vuoden alussa lähes 30 prosentilla ja samaan aikaan sairaankuljetuksen omavastuu nousi 25 euroon suunta eli edestakaisen matkan omavastuu on jo peräti 50 euroa.
Etenkin kotona asuvien pitkäaikaissairaiden pientä eläkettä saavien vanhusten tilanne on kestämätön. Suomessa ja etenkin täällä maaseudulla on suuri joukko vanhuksia, joiden eläketulo jää alle tuhannen euron kuukaudessa. Terveydenhuollon maksukatto on 691 euroa ja lääkehuollon vuosiomavastuu eli lääkekatto on 610,37 euroa. Näistä omavastuista seuraa, että sairaalta vanhukselta menee lähes puolentoista kuukauden eläke ennen kuin hän pääsee nauttimaan lääkkeiden lisäkorvauksesta ja alemmasta sairaanhoidon hoitomaksusta.
Tilannetta pahentaa edelleen sairaankuljetuksen omavastuu korotus 25 euroon/suunta ja lyhytaikaisen sairaalahoidon kohtuuttoman korkea maksu, joka maksukaton täyttymisen jälkeenkin on 22,80 euroa/hoitopäivä.
Kaikki edellä mainitut maksut merkitsevät sitä, että kotona asuvalta sairaalta pienituloiselta vanhukselta, jolla on paljon lääkekuluja ja joka joutuu turvautumaan lyhytaikaiseen sairaalahoitoon aika ajoin, menee näihin maksuihin sairaankuljetuksen omavastuu mukaanlukien pahimmillaan lähes kolmen kuukauden eläketulo. Jokainen voi kuvitella, mitä tämä merkitsee, jos ja kun monessa tapauksessa eläke jää alle tuhannen euron kuukaudessa.
Eläkeliiton Evijärven yhdistys odottaa niin Eläkeliitolta kuin muiltakin eläkejärjestöiltä huomattavasti aktiivisempaa roolia eläkeläisten etujen puolustamisessa. Myös kunnat voisivat tilanteen helpottamiseksi alentaa esimerkiksi lyhytaikaisen sairaalahoidon hoitomaksua tai poistaa sen kokonaan maksukaton täyttymisen jälkeisiltä hoitopäiviltä. Tämä on mahdollista, koska maksuasetuksen mukaiset maksut ovat enimmäismääriä, joita kunnat eivät voi ylittää ja koska sairaalahoidon maksut ovat keskimäärin vain 0,5–0,6 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien kokonaistuloista ja tästä on vain pieni osa maksukaton täyttymisen jälkeen perittäviä maksuja. Suomen kilpailukykyä eikä kuntien taloutta saa parantaa pienituloisten eläkeläisten kustannuksella.
