Onni tekee ihmisen hyväntahtoiseksi, kauniiksi ja toivottavasti myös suvaitsevaiseksi.Erilaisuuden suvaitsemisessa meillä ihmisillä olisi paljon opittavaa. Ihminen on arvokas sellaisena kuin hän on. Myös epäonnistuneena, turhautuneena, väsyneenäkin. Joka menneitä muistelee, sitä tikulla silmään. Eletään täysillä tätä päivää. Ei siis turhaan arvostella toisia ihmisiä, ei varsinkaan heidän heikkouksiaan, sillä ei toisten haavoittaminen johda mihinkään. Mikä nautinto se on mässäillä toisten kustannuksella.
Jokainen, niin nuori kuin vanha, voisi katsoa peiliin aina kun tekee mieli “haukkua” muita. On typerää kaivella toisten vikoja, sillä jokainen elää tavallaan. Vaikka jonkun elämä näyttäisi miten hankalalta tahansa, se on silti ihan varmasti täyttä elämää. Eräs vitsaus on, että kateus myrkyttää ilmapiirin, mutta hyväntahtoisuus ja aito ystävyys luovat hyvän olon. Eivät ulkoinen menestys ja työ ole kaikille tärkeintä elämässä.
Tärkeimmät onnen ainekset ovat monille terveys, oma perhe ja vasta sitten työ. Aidoin ilo ovat omat lapset ja perhe.
Narsistinen vallankäyttö on tuhoisaa ihmissuhteissa. Ei ole itsestään selvää, että sinua rakastetaan, saat osaksesi sen aidon rakkauden. Parempi on katkaista tuhoavat voimat. Narsismi kuriin, irti sellaisten hampaista.
Elämässä on varauduttava muuttamaan monia suunnitelmia. Kaikki ei mene aina täysin, kuten suunnitellaan. Asioilla on taipumus järjestyä. Onneksi.
Toiveikas
Järviseutu
