Kalastusta

Julkaistu:

VIIME viikolla ujutin verkot Lappajärven jään alle. Sitä ennen olin pulittanut valtiolle kalastonhoitomaksun 45 euroa sekä Lappajärven ja Kärnän osakaskunnille 35 euron perusluvan.

Verkon silmäkoolla ei ole väliä matalassa vedessä, neljään metriin asti. Sitä syvemmällä pitää silmäkoon olla vähintään 50 milliä, jotta kalat ehtivät paremmin kasvaa lisääntymisikäisiksi.

Ainakin toistaiseksi minulle riittää kaksi pientä verkkoa. Ovat vain 30 metrin pituisia ja 1,8 metriä korkeita. Ja ovat 50-millisiä.

AHTI on yllättäen suosinut tällaista harrastaja- ja harrastelijakalastajaa. Lauantaina Seinäjoella kotiruokalistalla olivat voissa paistetut siikafileet perunamuusin kanssa. Eilen Lappajärvellä söin äitini keittämää madesoppaa.

On oma viehätyksensä siinä, että syö itse saalistamaansa ja perkaamaansa kalaa, ei norjalaisessa vuonossa kasvatettua kassilohta. Tai no, kyllä siitäkin saa hyvää uunilohta, kun laittaa vähän smetanaa päälle.

Järvikalat ovat luomu- ja lähiruokaa eivätkä pyydyksenikään kovin kaukaa ole. Ostin verkkoni kovalla rahalla, joten tohdin ilman tekstimainontaa kertoa, että ne ovat pietarsaarelaisia Pietarin verkkoja. Hauska brändi, koska mieleen muistuu tarina Simonin eli myöhemmän Pietarin suuresta kalasaaliista.

Mainos

YLIHUOMENNA avataan uusittu meteoriittikeskus Hotelli Kivitipun alakerrassa. Keskuksella pyritään kalastamaan ihmisiä käymään Euroopan suurimmalla kraatterijärvellä ja sen ympäristössä.

Meteoriittikeskusta uudistettiin Taivaan ja maan välillä -hankkeilla. Niissä käytetään, paitsi Lappajärven kunnan, myös Euroopan unionin rahoja Aisaparin kautta.

Kunnanvaltuusto linjasi viime huhtikuussa, että kunnan omarahoituksen osuus hankkeista voi olla enimmillään 35 000 euroa. Se on loppujen lopuksi kohtuullisen vähän verrattuna menneisyyden summiin.

Aikoinaan perusrahoitus meteoriittikeskukseen tuli siitä, että kunta antoi Kivitipun edelliselle omistajalle Lomayhtymälle 20 miljoonaa markkaa rakentamislainaa. Kunta maksoi korot ja sai takaisin suurimman osan pääomasta, mutta antoi kolme miljoonaa meteoriittikeskusta varten. On vaikea arvioida, paljonko se olisi nykyrahassa, mutta suuruusluokaltaan ehkä 600 000 euroa.

Tämä kolumni julkaistiin Järviseudun Sanomissa keskiviikkona 17.1.2018.

Jätä kommentti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.