PIAN koittaa kevät. Marjo Joensuu varautuu siihen peittämällä pihassa kasvavia tuijia.
–Ne eivät saa jäisestä maasta vettä, vaikka aurinko paistaa. Hengittävät varjostuskankaat estävät kuivumista.
Joensuu tuntee pihat, puutarhat ja kasvit. Kokemusta on kertynyt neljännesvuosisata sen jälkeen, kun hän keväällä 1993 kirjoitti Lappajärven lukiosta.
–Valmistuin ensin puutarhuriksi Alajärven maatalous- ja puutarhaoppilaitoksesta Kurejoelta.
Puutarhatalouden hortonomiksi hän opiskeli Lepaalla eli Hämeen ammattikorkeakoulussa Hattulassa. Työura alkoi parilla vuodella Kuortaneen 4H-yhdistyksessä.
–Sitten olin viisitoista vuotta puutarha-alan opettajana.
Joensuu työskenteli Järviseudun ammatti-instituutin Kurejoen toimipisteessä Alajärvellä, joten hän oli oikeastaan palannut ensimmäiseen opiskelupaikkaansa.
VUONNA 2013 Joensuu perusti Viherjasmike-toiminimen, jonka päätoimialana on pihojen suunnittelu. Viherjasmike-nimistä kasvia ei ole, mutta jasmikkeet ovat koristekasveja.
–Aluksi tein pihasuunnittelua sivutoimisesti, kunnes viime syksynä lopetin opettamisen ja aloitin kokopäiväisenä yrittäjänä.
Asiakkaana on usein pariskunta, joka tilaa suunnittelun omakotitalon pihaa varten. Joensuu käy paikan päällä haastattelemassa ja tutustumassa alueeseen. Toiveiden ohella lopputulokseen vaikuttaa piharakentamiseen varattu budjetti.
–Alan hahmotella, mihin parkkeerataan autot ja pyörät, tarvitaanko sisäänkäynnin eteen laatoitusta, missä ovat pyykki- ja tomutustelineet, oleskelualueet ja niin edelleen.
MONI ASIA riippuu asukkaiden elämäntilanteesta.
–Jos on lapsia, katsotaan leikkipaikat ja pelialueet. Samalla mietitään muokattavuutta, eli korvataanko hiekkalaatikko joskus kasviryhmällä. Piha elää asukkaiden mukana.
Ikäihmiset saattavat jossakin vaiheessa tarvita kiveyksiä rollaattorilla kulkemiseen. Joensuu toteaa, että kaikenikäiset toivovat helppohoitoisuutta.
–Ei enää työleiriä, jolla rehkitään koko kesä.
Erityisen tärkeää helppohoitoisuus on vapaa-ajan asunnoissa.
–Kesämökeillä voidaan vähentää nurmikon leikkuuta käyttämällä kunttaa, siis metsänpohjamaata.
ENITEN Joensuu tekee yleissuunnitelmia, joista löytyvät tarkasti muun muassa kasvivalinnat, istutusetäisyydet ja laattasuositukset.
–Jotkut haluavat vain karkeamman tilanjakosuunnitelman ja valitsevat itse esimerkiksi kasvit. Lisäksi teen pihaneuvontakäyntejä. Keskustelen pihan ongelmakohdista ja annan suullisesti vinkkejä eri vaihtoehdoista.
Uusin asiakasjoukko ovat etäomaiset. Joensuu on istuttanut haudoille syyskasveja.
Hän toimittaa myös ruukkuistutuksia. Liikkeen tai vastaavan edustalle tulee isoon ruukkuun vuodenaikojen mukaan kesäkukkia tai syyskasveja.
–Silti en ryhdy mihinkään laajaan viherrakentamiseen, vaan keskityn suunnitteluun.
ENNEN VANHAAN talojen pihoista saatiin helpotusta perheen ruokakuluihin.
–Suomalaiset haluavat yhä hyötykasveja pihaan, sanoo Marjo Joensuu.
–Suurten kasvimaiden ja puutarhojen sijaan otetaan kuitenkin pienimuotoisemmin omenapuu, muutama herukkapensas ja vähän kasviksia. Ehkä yrttejä ja mansikkaa viljelylaatikoihin.
Joensuulla itsellään mansikoiden kasvattaminen ei ole pienimuotoista. Hän pyörittää kaupallista mansikkatilaa Lappajärven Kärnänsaaressa. Alun perin tilan perustivat hänen vanhempansa Aila ja Matti Etelämäki.
–Vuonna 1995 he siirtyivät luomutuotantoon.
Kaksikymmentä vuotta myöhemmin 2015 mansikkatilalla tehtiin sukupolvenvaihdos.
–Olen jatkanut sitä luomutilana, ja otin käyttöön aputoiminimen Marjon luomu.
MARJO JOENSUU ja puoliso Jarkko Joensuu asuvat Ala-Sepässä.
–Jarkko käy palkkatöissä, mutta auttaa Kärnässä jonkin verran traktorin ja koneiden kanssa.
Koneista huolimatta mansikkaviljelmä vaatii paljon käsityötä.
–Minulla on vuosittain kymmenkunta kesätyöntekijää. Palkkaan heidät yleensä näin maaliskuussa. Kannattaa hakea.
Kaikilla mansikkatiloilla sesonkia eletään heinäkuussa, jolloin poimitaan kypsää satoa. Luomutilalla kiireet alkavat aikaisemmin, koska siellä ei sallita torjunta-aineita rikkakasvien hävittämiseen.
–En käytä rikkaruohomyrkkyä, joten maa pitää siivota käsin.
