LUKATIES-hanke kiinnosti Pedersöressä

Julkaistu:

Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminnanjohtaja Heli Jutila avasi tilaisuuden kertomalla noin vuoden toimineesta LUKATIES-hankkeesta. Hän kuljetti kuulijat kaikkien 12 padon kautta yläjuoksulle kertoen samalla niiden ominaisuuksista, kalatalousvelvoitteista ja kalateiden sijoittamismahdollisuuksista. Myös hankkeen ohjausryhmätyöstä ja maastoretkeilystä kuultiin. Kahden alimman padon, Herrforsin ja Långforsin osalta oli laadittu yleissuunnitelma kustannusarvioineen kalateiden rakentamiseksi. Herrofrsin padon kohdalla kustannukset nousevat ahtaan sijainnin vuoksi arviolta 880 000 euroon, kun Långforsin kalatien toteutus arvioitiin noin puolet edullisemmaksi. Yhtenä vaihtoehtona kalojen ja muun virtavesieliöstön vapaan liikkumisen takaamiseksi hankkeessa nousi myös voimalaitostoiminnasta luopumisen tarkastelu, jolloin voimalaitospadot voitaisiin purkaa ja koskialueet ennallistaa. Tämä vaihtoehto edellyttää kuitenkin vielä tarkempaa tarkastelua voimalaitosten toimintaedellytysten jatkamisesta ja kannattavuudesta pidemmällä aikavälillä.

Ähtävänjoen luonnonarvot ovat edelleen moninaiset ja siksi muun muassa Natura-alueena osin suojellut. Uhanalainen raakku, jonka toukka vaatii kasvualustakseen taimenen tai lohen, esiintyy edelleen Ähtävänjoessa, vaikka patojen vuoksi entistä luontaista vaelluskalakantaa ei olekaan.

Seuraavaksi Perttu Tamminen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta esitteli kalatalousviranomaisen näkemyksen Ähtävänjoen kalataloudelliseksi kehittämiseksi. Kalatalousviranomaisen näkemyksen mukaan Ähtävänjoella olisi vielä tärkeää tarkastella lohikalojen elinkierron eri vaiheita ja sitä kautta hahmottaa tarvittavia toimenpiteitä kalakantojen vahvistamiseksi. Tarkasteltavia tekijöitä olisivat mm. joen poikastuotantopotentiaali sekä joesta merelle lähtevien vaelluspoikasten ja jälleen jokeen palaavien emokalojen määrät. Tämä tarkentaisi kuvaa vaelluskalojen ja myös jokihelmisimpukan elvyttämisen edellytyksistä. Tammisen mukaan olisi myös pohdittava, miten nykyisen vesilainsäädännön ja voimayhtiöille osoitettujen kalatalousvelvoitteiden puitteissa voimayhtiöt voidaan osallistaa kalataloudellisten haittojen kompensointiin vahvemmin. Vaellusesteiden poisto on voimakkaasti rakennetussa Ähtävänjoessa edellytys uhanalaisten virtavesilajien elinvoimaisuuden kannalta. Tamminen kertoi lisäksi kalatalousviranomaisen myöntämistä rahoitusmahdollisuuksista uhanalaisten vaelluskalojen elvytystyöhön.

Tilaisuuden lopuksi LUKATIES-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja ja kalatietyöryhmän osakaskuntaedustaja Jukka Mustajärvi esitti kalatiehankkeen mahdollisuuksia Evijärven yläpuolisen Välijoen ja Lappajärven yläpuolella olevien Kurejoen ja Savonjoen näkökulmasta ja pyrki luotaamaan sitä, miten esiselvityshankkeen jälkeen tulisi edetä..

LUKATIES-hankkeen yksi tärkeä tavoite on ollut käynnistää vuoropuhelu eri toimijoiden; kalastuskuntien, voimatuotannon, luonnon- ja vesiensuojelijoiden ja viranomaisten välillä. Nämä tahot ovat olleet mukana hankkeen ohjausryhmätyössä. Hankkeen jatko tulee riippumaan seudulla vallitsevasta tahtotilasta. Lisäksi viranomaisten ja voimayhtiön kanssa keskustellaan eri etenemisvaihtoehdoista ja rahoitusmahdollisuuksista Ähtävänjoen vaelluskalakantojen ja jokihelmisimpukan turvaamiseksi.

Esiselvityshanke jatkuu marraskuun loppuun ja hankkeen loppuraportti valmistuu vuoden loppuun mennessä. Jatkosta neuvotellaan hankkeen päätyttyä.

Jukka Mustajärvi

Jätä kommentti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.