Vaihda salasana Kirjaudu
Tilaa uutiskirje

Uutiset

Eduskunnan tieto- ja viestintäjohtajana toiminut Marjo Timonen kertoi pronssipatsaista, jotka olivat istuntosalissa vuosina 1969–2017.

Pohjalaiset eduskunnassa Antti Kurvisen vieraina

Pääkaupunkiseudun Pohojalaaset -yhdistyksen jäsenet pääsivät tutustumaan eduskuntataloon ja kuulemaan Antti Kurvista (kesk.), joka on eduskunnassa kymmenettä vuotta eli on kolmannen kauden kansanedustaja. –Pyrimme ja onnistumme …
,
Soinin valtuusto päätti veroprosentit vuodelle 2026.

Verotulojen ennustetaan kasvavan hieman Soinissa

Viimeisimmän Kuntaliiton (09/2025) julkaiseman veroennustekehikon mukaan vuodelle 2026 Soinin kunnan verokertymäksi arvioidaan 4,832 miljoonaa euroa, jossa olisi lisäystä kuluvaan vuoteen 2,7 prosenttia. Kunnallisveron osuus on …
,
Esko valtaoja [1948] (arkisto speakersforum)

Nyt tapahtuu: Esko Valtaoja pohtii maaseudun mahdollisuuksia Seinäjoella

Onko tulevaisuus sittenkin kylissä? Tätä kysymystä pohditaan keskiviikkona 26. marraskuuta, kun emeritusprofessori Esko Valtaoja saapuu Seinäjoen Rytmikorjaamolle Vehreän kylän veräjällä -tapahtuman pääpuhujaksi. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä …
Pesäpalloliiton Läntinen alue palkitsi Etelä-Pohjanmaan kauden parhaita Seinäjoella perjantaina. Vuoden pelaajiksi arvostettiin Vimpelin Vedon Mikko Kanala (miehet), seinäjokisen Jussittarien Liinu Turpela (naiset) ja Matilda Niskakangas (tytöt) sekä Alajärven Ankkureiden Miika Etula (pojat). Mikko Kanala pelasi henkilökohtaisella tasolla yhden uransa parhaista kausista ja oli fyysisesti hirmuisessa kunnossa. Halsuan Toivon kasvatti sijoittui kärkilyöntitilastossa neljänneksi viisi ottelua pienemmällä ottelumäärällä edellään olleisiin sekä tilkitsi kakkosvahtina oman tonttinsa ulkopelissä vakuuttavasti ja heitti useita tärkeitä paloja. Itä-Länsi-pelaaja Liinu Turpela vastaanotti valtakunnallisessa Pesisgaalassa suuren kunnianosoituksen, kun kanssapelaajat äänestivät Espoon Pesiksen kasvatin kultaisen räpylän saajaksi parhaana ulkopelaajana. Etelä-Pohjanmaalla vuoden pelaajana palkittu Turpela on todella merkittävä osa Jussittarien menestysjoukkuetta. Vasta 17-vuotias Jussittarien Matilda Niskakangas on saavuttanut nuoresta iästään huolimatta jo paljon. Superpesiksen vuoden tulokas 2024 on jatkanut vahvaa tekemistään juniorisarjojen lisäksi naisten pääsarjassa. Poikien puolella vuoden nuorisopelaajana Etelä-Pohjanmaalla ansioitui tunnetun pesäpallosuvun uusin tähti Miika Etula. Ankkureiden joukkueiden lisäksi Etula auttoi Kankaanpään Mailan Ykköspesis-joukkuetta loppukaudesta vahvalla panoksellaan. Tietotaito periytyy myös sukupolvelta seuraaville. Entisistä huippupelaajista Koskenkorvan Urheilijat Superpesikseen luotsannut Antti Kuusisto palkittiin vuoden valmentajana ja nuorten parissa erinomaista työtä tehnyt Aki Orava vuoden juniorivalmentajana. Pesiksen eteen suurella intohimolla Vuoden seurana palkitulle Koskenkorvan Urheilijoille kausi oli erityisen onnistunut. Huipputasolla toteutui odotettu paluu miesten Superpesikseen ja junioripuolella toiminta jatkui vahvana. Kauden ehdottomiin huippuhetkiin lukeutui D-junioreiden Suurleiri, joka houkutteli Koskenkorvalle ja lähialueille leirihistorian ennätysmäärän joukkueita, 139. Nais- ja tyttötuomaritoiminta on Etelä-Pohjanmaalla hyvissä kantimissa. Tuomaripalkittuina saivat kunniaa Superpesiksestä tutut, illasta toiseen varmaotteiset pesätuomarit Heidi Huhta Lapualta ja Vilma MarttalaSeinäjoelta. Yhtenä illan hienoimmista hetkistä palkittiin merkittävää pyyteetöntä työtä pesäpallon parhaaksi tehneitä toimijoita. Mikko Taittonen on tuttu ääni lajin seuraajille eri joukkueiden kotiotteluista viime vuosilta. Entinen Superpesis-pelaaja Mikko Haukkala houkutteli hulppean kattauksen entisiä ja nykyisiä tähtipelaajia Ylihärmään tähdistöotteluunsa, joka tuotti 20 000 euron potin Pesis-Junkkareiden junioritoimintaan. Tiia Alakoskela on puolestaan uurastanut tuomaritoiminnan eteen lukemattoman määrän tunteja, suurella intohimolla ja pesissydämellä. Läntisen alueen Etelä-Pohjanmaan palkitut 2025 Vuoden pelaaja, naiset: Liinu Turpela; Jussittaret, Seinäjoki Vuoden pelaaja, miehet: Mikko Kanala; Vimpelin Veto Nuorisopelaaja, tytöt: Matilda Niskakangas; Jussittaret, Seinäjoki Nuorisopelaaja, pojat: Miika Etula; Alajärven Ankkurit Vuoden seura: Koskenkorvan Urheilijat Valmentaja: Antti Kuusisto; Koskenkorvan Urheilijat Juniorivalmentaja: Aki Orava; Vaasan Mailan Juniorit Vuoden tuomari: Heidi Huhta; Lapua Nuorisotuomari: Vilma Marttala; Seinäjoki Erityismaininta: Mikko Taittonen Erityismaininta: Mikko Haukkala Pesissydän: Tiia Alakoskela Kauden menestyjiä C-tyttöjen Suomen mestari: Seinäjoen Maila-Jussit D-poikien leirihopeaa: Seinäjoen Maila-Jussit D-tyttöjen leirihopeaa: Seinäjoen Maila-Jussit D-poikien leiripronssia: Koskenkorvan Urheilijat E-tyttöjen leirimestari: Lapuan Virkiä E-poikien leiripronssia:

Mikko Kanala ja Liinu Turpela vuoden pelaajat Etelä-Pohjanmaalla

Pesäpalloliiton Läntinen alue palkitsi Etelä-Pohjanmaan kauden parhaita Seinäjoella perjantaina. Vuoden pelaajiksi arvostettiin Vimpelin Vedon Mikko Kanala (miehet), seinäjokisen Jussittarien Liinu Turpela (naiset) ja Matilda Niskakangas …
, ,
Isäntä ja bussi

70 vuotta henkilöliikennettä Kortesjärvellä 

Kun tänä päivänä katselee Mantelan Liikenteen autokaaderia, ei ehkä tule ajatelleeksi kuinka vaatimattomista lähtökohdista tuo firma on vuosien kuluessa rakennettu.  Yrityksen perustaja Vilho Mantela jäi …
,
KUN kuulemme sanan olki, useimmat meistä ajattelevat peltojen olkikasoja, eläinten ruokaa tai pehmeää alusmateriaalia karjalle. Niin sitä käytettiin myös minun perheessäni. Mutta juuri samasta oljesta ihmiset ovat vuosisatojen ajan luoneet todellisia ihmeitä – koreja, hattuja (bril’ – perinteinen olkihattu), leluja ja jopa hienostuneita kodin koristeita. Isoäitini ja isoisäni talossa oli olkisia esineitä – ennen kaikkea isoisän olkihattu. Vanhempieni asunnon seinällä riippui suuri oljesta tehty taulu. Olkipunonta (suom. olkityö) on käsityötaito, joka yhdistää luonnon yksinkertaisuuden ja ihmisen mielikuvituksen ja on lahjoittanut meille yhden lämpimimmistä kansantaiteen muodoista. Ensimmäiset olkityöt ilmestyivät kauan sitten – jo silloin, kun ihmiset vasta alkoivat viljellä viljaa. Sadonkorjuun jälkeen jäi paljon pitkiä ja vahvoja korsia, ja tarkkasilmäinen ihminen huomasi, että niitä voi käyttää muuhunkin kuin polttoaineeksi tai rehuksi. Olki osoittautui kevyeksi, joustavaksi ja samalla kestäväksi. Siitä alettiin punoa köysiä, koreja, katonpäällysteitä ja myöhemmin koriste-esineitä. Ukrainassa olkityön taito kehittyi erityisesti Polissjan (Pohjois-Ukrainan metsäinen alue), Podilljan ja Slobožanshchynan (Itä-Ukrainan historiallinen alue) talonpoikaiskodeissa. Sadonkorjuun jälkeen talonväki valitsi parhaat rukiin tai vehnän oljet, kuivasi ne ja lajitteli paksuuden ja värin mukaan. Pitkinä talvi-iltoina, kun peltotyöt olivat ohi, alkoi hiljainen luova työ – mestarit punovat. Olkitöiden kauneuden salaisuus piilee itse materiaalissa. Olki hohtaa luonnollista kullanväristä kiiltoa, joka vaihtelee vaaleankeltaisesta meripihkaan. Se tuntuu kantavan sisällään auringon valoa ja kesän lämpöä. Mutta jotta oljesta tulisi taipuisaa ja “kuuliasta”, sitä täytyy valmistella: liottaa lämpimässä vedessä, kuivata ja silittää suoraksi. Silloin oljenkorsi muuttuu taipuisaksi kuin silkkinen nauha. Mestarit sanovat: “Olki ei pidä kiireestä.” Jos sen taittaa liian nopeasti, se katkeaa; jos sen kuivattaa liikaa, se muuttuu hauraaksi. Työ oljen kanssa kasvattaa siis kärsivällisyyttä, huolellisuutta ja kunnioitusta luontoa kohtaan. Punontatekniikoita on lukemattomia, mutta kaikkia yhdistää yksi perusajatus – yksittäisten korsien yhdistäminen yhtenäiseksi muodoksi. Yksinkertaisin on letitystekniikka, jossa useasta nauhasta punotaan “lettiä” koristeiksi tai hattujen nauhoiksi. Spiraalitekniikalla voidaan tehdä pyöreitä esineitä: koreja, rasioita, hattuja. On myös pitsimäistä punontaa, jossa ohuista nauhoista syntyy hienostuneita kuvioita, lumihiutaleita ja kukkia. Joskus mestarit eivät vain punoneet korsia yhteen, vaan myös ompelivat tai liimasivat ne, muodostaen tasomaisia kuvia. Näin syntyi erityinen taidelaji – olkimosaiikki (tai olkitaide), jossa oljen kiilto muistuttaa kultaa ja kuviot muistuttavat vanhojen kirjontojen ornamentteja. Aiemmin olkiesineillä oli pääasiassa käytännöllinen tarkoitus. Niistä tehtiin: koreja viljalle ja vihanneksille, rasioita, mattoja, laukkuja ja hattuja, pulloja öljyn tai hunajan säilyttämiseen sekä olkisia seinäpaneeleja talojen eristämiseen. Vähitellen punonnasta tuli kuitenkin muutakin kuin käsityötä – siitä tuli taidetta. Syntyi olkileluja, nukkeja, keväisiä lintuja ja hevosia – hedelmällisyyden, voiman ja elämänilon symboleja. Erityisen tärkeä oli didukh – joulunajaksi tehty olkilyhde, jossa kansanuskomusten mukaan asuvat esi-isien henget. Se asetettiin talon kunniapaikalle ja koristeltiin nauhoin ja jyvin. Didukh ei ollut vain koriste, vaan myös yltäkylläisyyden, rauhan ja perheen muistin symboli. Jokaisella olkiesineellä on oma “kielensä”. Ympyrä tai spiraali symboloi aurinkoa ja elämän jatkuvuutta, kolmio perheen sopua ja ristikkäiset muodot suojaa. Itse materiaali – aurinkoinen ja elämää tuova – yhdistetään hyvyyteen ja lämpöön. Siksi olkisia suojuksia ripustettiin usein oven viereen tai kunniapaikalle “pitämään järjestystä kodissa”. Koristekuvioissa toistuvat kasviaiheiset motiivit – tähkät, kukat ja lehdet – muistuttaen ihmisen yhteydestä maahan. Mestarit eivät käyttäneet malleja: jokainen teos oli ainutlaatuinen, syntynyt inspiraatiosta ja mielentilasta. 1900-luvulla, teollisuuden kehittyessä, tämä käsityö alkoi vähitellen kadota. Näytti siltä, että halvat tehdasmateriaalit syrjäyttävät oljen lopullisesti. Mutta nykyään kiinnostus luonnonmukaiseen on jälleen heräämässä. Olkityö palaa – ekologisuuden, lämmön ja ukrainalaisen identiteetin symbolina. Nykyiset mestarit luovat paitsi perinteisiä didukh-lyhteitä ja bril’-hattuja, myös moderneja design-esineitä: lampunvarjostimia, tauluja, seinäkoristeita ja jopa koruja. Olki sopii hienosti yhteen kankaan, puun ja keramiikan kanssa, antaen esineille pehmeän “aurinkoisen” hohteen. Joka vuosi eri puolilla Ukrainaa järjestetään kansantaiteen näyttelyitä ja festivaaleja, joissa olkityöt ovat kunniapaikalla. Lasten kerhoissa olkipunontaa opetetaan mielikuvituksen, hienomotoriikan ja luonnonrakkauden kehittämiseksi. Jokainen, joka on edes kerran punonut yksinkertaisen kukan tai pienen hevosen, tuntee, kuinka kesä herää eloon käsissä. Olkipunonta ei ole vain tapa valmistaa esineitä, vaan taito nähdä kauneus yksinkertaisessa. Jokaisessa oljenkorressa on pala aurinkoa, maata ja ihmisen käsiä. Se opettaa, että harmonia syntyy kärsivällisyydestä, tarkkaavaisuudesta ja rakkaudesta maailmaan. Ehkä juuri siksi olkiesineet tuntuvat lämpimiltä ja “elävinä” – ne hengittävät sitä valoa, josta ne on tehty. Svitlana Zubenko

Oljen ihme

Kun kuulemme sanan olki, useimmat meistä ajattelevat peltojen olkikasoja, eläinten ruokaa tai pehmeää alusmateriaalia karjalle. Niin sitä käytettiin myös minun perheessäni. Mutta juuri samasta oljesta …
,
Siitäkö puhe, mistä puute, pohdiskelee Heikki Salmela Karhuahon kaiuissa. Kuva: Freepik.

Karhuahon kaikuja: Siitäkö puhe, mistä puute?

Suomessa on kai ammoisista ajoista lähtien sanonnoilla ja sananlaskuilla kuvattu elämän ja luonnon tapahtumia. Usein niillä voidaankin nasevasti ja todenmukaisesti kuvata jotakin tapahtumaa. Asetin vanhan …
, ,
Suomen mestarin on helppo hymyillä. Kuva: Matti Airaksinen.

Pesäpallo vaihtui dartsiin ja SM-kultaan – ”Tämä laji on päästä kiinni” 

Lappajärveläislähtöinen Tommi Angervisto on pitkän linjan pesäpallokonkari ja Lappajärven Veikkojen kasvatti. Nyt laji on vaihtunut toiseen, ja kipinää harrastuksen jatkamiseen antaa 8. marraskuuta voitettu dartsin B-sarjan Suomen mestaruus.  –Noin 20 vuotta taisi pesäpallon parissa vierähtää. Nyt ajattelin pitää siitä välivuoden …
,
Luonnostaan liikkeelle -hankkeen koordinaattori Cheynenne Järvinen liikuttaa soinilaisia ´.

Soiniin lisävirtaa – Kuortaneen opiskelijat liikuttavat soinilaisia loppuvuonna

Soinin Luonnostaan liikkeelle -hanke saa marraskuun 17. päivä vahvistusta, kun kaksi liikuntaneuvoja-harjoittelijaa Kuortaneen urheiluopistolta liittyvät hankkeen tiimiin. Antti Vuorenmaa ja Joonas Järvinen tuovat loppuvuoteen liikettä, …
,
Alajärven seurakunnassa jatketaan ensi vuonna 1,70 prosentin kirkollisverolla.

Kirkollisveroprosentit ennallaan Kauhavalla ja Alajärvellä

Kauhavan seurakunnan kirkkovaltuusto päätti kokouksessaan 11. marraskuuta, että kirkollisveroprosentti seurakunnassa on 1,70. Saman päätöksen teki Alajärven kirkkovaltuusto 13. marraskuuta. Alajärven kirkkovaltuusto hyväksyi lisämäärärahan Suvirannan ilmanpuhdistimien …
, , , , ,
Aidan asennus on tarkkaa työtä.

Pokelan kentän kunnostushanke maalissa

Vimpelissä kunta myöntää kylille kehittämisrahaa erilaisiin yleishyödyllisiin hankkeisiin. Aution Mikko ehdotti, että rahaa anottaisiin Pokelan kentän kunnostamiseen, mutta pian todettiin, että rahaa tarvitaan enemmän ja …
, ,
Marit & Mikot sekä Ilkanmiehet esiintyvät ensi kertaa yhdessä Lappajärven kirkossa 29. marraskuuta.

Nyt tapahtuu: Eteläpohjalaiset kuorot yhteiskonsertissa Lappajärven kirkossa 

Ilmajokiset kuorot Marit ja Mikot sekä Ilkanmiehet ovat tehneet yhteistyötä usean vuoden ajan. Nuorekkaiden johtajien Judit Balintin ja Antti Purolan johdolla kuorot ovat tehneet yhteiskonsertteja …
,
Edellinen 1…183184185186187…1 295 Seuraava
1…183184185186187…1 295
Avaa uutissivu

Uusin Näköislehti

(ilmestyy joka tiistai klo 16)
JS 44 28.10.2026
28.10.2026
Osta irtonumero
Lehtikioski

Kolumnit

Aino alppinen

Emme suostu olemaan vihollisia

Kurvinen 1 kuva katarina koch 1536x1024

Järviseudun teiden edistämisestä

Jussi Viinamaki

”Ku ei olla yksmielisiä!”

Lisää

Elävää Järviseutua digikuvina

Img0001

Elävää Järviseutua digikuvina 132.

Img0028

Elävää Järviseutua digikuvina 131.

Img0003

Elävää Järviseutua digikuvina 130.

Lisää

Vain kotisivuilla

Eläkeukko nauttii auringonlaskusta hellepäivän jälkeen.

Karhuahon kaikuja: Eläkeukko pohtii isoja asioita 

Kesäjatkis, kuvitus

Salainen lähde osa 3: Juhannustaika

Venesataman kioskista tuli suosittu piipahduspaikka.

Karhuahon kaikuja: Hanketoiminnan haasteita 

Lisää

Kesäblogit

Kastellin jätinkirkko on kuuluisin ja pinta-alaltaan suurin jätinkirkko Suomessa. Se on ajoitettu kivikauden loppupuolelle noin 2 500 eaa.

Kuka pelastaisi reissaajan?

Kuntakivivoittajat

Elämää ja historiaa Euroopan suurimmalla kraatterijärvellä

Oma pieni arjen mikrotaukojen mahdollistajani on työkoneen näyttökuvan vaihtaminen rauhoittavaan järvimaisemaan.

Metsän tuoksua työpöydällä

Lisää

Tulevia Tapahtumia

Urheilu

Sulkapallon aluekisat Lappajärvi

Lappis-Areenalla pelattiin kolmannet sulkapallon aluekilpailut

Aleksi Lassila (vas.), Jussi Parvi, Henri Puputti ja Ville Soini palkittiin pesäpallokauden päätösristeilyllä.

Henri Puputti palkintosateessa – Järviseudulle tunnustuksia pesisristeilyltä

Severi Lassila ja Mikko Kanala saivat muun joukkueen tavoin kultajuhlissa sormiinsa mestaruussormukset. Kuvat: Susanna Korkiatupa.

”Meillä oli ylivoimaisesti Suomen paras joukkue, pelinjohto ja huolto” – Noin 500 kannattajaa juhli Vedon mestaruutta

Lisää

Lappajärvi

Lappis-Areenalla pelattiin kolmannet sulkapallon aluekilpailut

Henri Puputti palkintosateessa – Järviseudulle tunnustuksia pesisristeilyltä

Mikä ihmeen ”Lappajärven Yhteistalo”?

Vimpeli

Henri Puputti palkintosateessa – Järviseudulle tunnustuksia pesisristeilyltä

Menikö kesä ite eestään?

”Ihmiset tekevät itse tulevaisuuden – se vaatii uskoa ja luottamusta”

evijärvi

Sanna Kivimäki kotoutettiin Evijärvelle – työpaikka vaihtuu, mutta Evijärvi jää

Christian Rönnbackalta 14. Hautalehto-romaani: ”Istun alas ja valehtelen puoli päivää”

528 makkaraa kolmessa tunnissa – Rautanet Evijärven omistajanvaihdos keräsi suuren yleisön

Alajärvi

”Jännää oli, ku sonnan ajossa” – Sipsetin Sävelten Silta vie katsojan kulttuurista ja seikkailusta toiseen

Vimpelin kanttorin virka auki, Lappajärvelle valittiin nuorisotyöntekijä

Alajärven valtuusto hyväksyi tuloveron korotuksen: talouden tasapainottamistyö on käynnistynyt