Siirry sisältöön
KAUHAVAN kaupunginhallitus päätti yksimielisesti 17.4.2023 kaupungin hallitusohjelmatavoitteista. Kauhavan kaupunki pitää tärkeänä, että Suomi esittää Pohjois-Atlantin Liitolle tukikohdan perustamista Kauhavalle. Kauhavalla on Suomen ainoa sotilaskäytössä toiminut lentokenttä, jolla on erittäin keskeinen sijainti Baltian, Itämeren ja kaikkien Pohjoismaiden osalta. Kentällä on Pohjanmaan pisin kiitorata, 2700 metriä. –Kauhavan lentokentällä on keskeisen sijainnin lisäksi hyvät logistiset yhteydet niin maitse, rautateitse kuin meriteitse. Junarata kulkee vieressä, valtatie 19 ja kantatie 63 kulkevat Kauhavan läpi ja satamiakin on lähistöllä kolme kappaletta, toteaa kaupunginjohtaja Vesa Rantala. Muita Kauhavan hallitusohjelmatavoitteita ovat kotimaisen energiatuotannon kasvattaminen, liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien parantaminen, maahanmuuton Kuntamallin jatkaminen, suomalaisen ruoantuotannon arvon nosto, turkistuotannon edellytysten turvaaminen …
ALAJÄRVI valittiin Alvar Aalto -kaupunkien yhteistyöverkoston puheenjohtajaksi ja Aalto-viikon järjestäjäksi vuodelle 2024 perjantaina 14.4. pidetyssä Aalto kaupunkien kokouksessa. Alajärveä Aalto-kaupunkien kokouksessa edusti elinvoimajohtaja Jaakko Aninko, joka esitti Alajärveä puheenjohtajakaupungiksi, perustellen kaupungin olevan hieno läpileikkaus Aallon tuotannosta ensimmäisestä julkisesta rakennuksesta aina “Valkoisen aika-kauden” kautta arkkitehtitoimiston viimeiseen rakennukseen. Mahdollisuus hakea aukesi, kun Rovaniemi joutui luopumaan puheenjohtajuudesta, syynä keskeneräisten rakennusten huoltotöiden. Aalto-kaupunkien yhteistyöverkoston puheenjohtajuus on hieno asia ja lisää paikkakunnan tunnettavuutta myös kansainvälisesti. Puheenjohtajuuden lisäksi valinta tarkoittaa Aalto-viikon järjestelyä, jossa tarkoituksena on tuoda esille arkkitehtuuria, taidetta ja niiden ilmiöitä, kertoo Aninko. Verkoston aikaisemmat puheenjohtajuudet: 2017 Jyväskylä, 2018 Seinäjoki, 2019 Turku, 2020 Pori, 2021 …
AJATUS maallemuutosta syntyi Jukka Vuorion perheessä korona-aikana, kun Vuorio teki alajärveläislähtöisen puolisonsa kanssa etätöitä. –Puolisoni vanha mummola Alajärven Kortekylässä oli jäänyt tyhjilleen, ja olimme siellä viettämässä joulua. Aloimme pohtia, että täällähän voisi olla ihan mukava asua, hän kertoo. Tuumasta toimeen. Koska pariskunta teki muutenkin etätöitä kotonaan Helsingissä, ei ollut väliä, missä päin Suomea työtä tehtäisiin. Järjestely sopi molempien työnantajille, ja tammikuussa 2022 perhe muutti Alajärvelle. Perheen uuteen kotiin kyhättiin työpiste, mistä käsin töiden teko toki sujui aluksi ihan hyvin. –Kohtasimme kuitenkin pian käytännön haasteita, joista suurin oli se, että jouduimme joka tapauksessa arkisin kuskaamaan lapset 15 kilometrin päähän päiväkotiin ja …
Elävää Järviseutua digikuvina
