Siirry sisältöön
LEADER AISAPARI on alueella tunnettu ja luotettu toimija, jonka puoleen osataan hankerahoitusasioissa kääntyä. Aisapari tuntee kenttänsä hyvin ja osaa ottaa toiminnassaan huomioon alueensa erityispiirteet. Vuosina 2014–2022 Aisapari puolsi yhteensä 545 toimenpiteen rahoittamista. Kokonaisrahoitus hankepäätösten osalta oli 28,7 miljoonaa euroa, josta yritystukiin ohjautui 42,8 prosenttia, kehittämishankkeisiin 29,1, yleishyödyllisiin investointeihin 20,9 ja toimintarahaan 7,2 prosenttia. Vahva ja välittävä Suomi -hallitusohjelmassa esitetään maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle leikkauksia alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen vuosille 2025–2027. Esityksen mukaan leikkaus olisi 137,5 miljoonaa euroa kansallisista varoista. Kaikkiaan leikkaukset olisivat yhteensä yli 240 miljoonaa euroa, EU-rahoitus mukaan lukien, eli liki puolet maaseudun kehittämiseen varatuista varoista. Esitettyjen säästöjen …
MASNYTSIA (laskiainen) Ukrainassa alkaa 11. maaliskuuta ja kestää maaliskuun 17. päivään. Masnytsia edeltää pääsiäistä edeltävää suurta paastoa. Juhlan aikana oli humoristinen tapa kiinnittää keppi naimattomien käsiin tai jalkoihin. He vitsailivat – naimaton, tuo polttopuita mukaasi! Se on puupalikka, tukki tai keppi, joka on kääritty pellavakankaaseen kuin vauva. Ja koska kukaan ei halunnut vetää tukkia perässään, he maksoivat sen värikkäillä nauhoilla, tansseilla, lauluilla tai ruoalla ja juomalla. Toinen riitti on Marena-nimisen hahmon polttaminen, joka symboloi talven täydellistä lähtöä ja kevään täydellistä saapumista. Sotaa edeltävinä aikoina jokaisella ukrainalaisella asutuksella vietettiin kansanperinteen ja etnografisten ryhmien esityksiä, hauskoja pelejä, hauskanpitoa, kilpailuja, seppäpajoja, Motanka-nukkeja, leluja …
AIMO JÄRVELÄ mainitaan aina, kun uutisoidaan sisäsoutumenestyksestä Järviseudulla. Järvelä on kerännyt läpi elämänsä meriittejä hiihdossa, juoksussa, sauvakävelyssä ja aivan erityisesti sisäsoudussa. Järvelä syntyi liki 83 vuotta sitten Evijärven Kerttuan kylään maanviljelijäperheeseen, jossa fyysinen työnteko tuli tutuksi nuoresta pitäen. Urheilu kiinnosti jo tuolloin. –Vuonna 1952 Helsingin olympialaisten aikaan kuuntelimme kavereiden kanssa kaikki Tiilikaisen selostukset, ja kilpailimme kotikulmilla läpi samat lajit. Rakensimme jopa palkintokorokkeet, ja naapurin tyttö värvättiin ojentamaan palkinnonsaajille kissankellokimppuja, naureskelee Järvelä. –Talvella pidettiin tietysti hiihtokisoja, ja vastavirtaan soutaminen Ähtävänjoen ravunpyynnissä antoi jo treeniä tulevalle soutu-uralle. Vuonna 1959 pääsimme kavereiden kanssa maakuntaviestin poikajoukkueeseen, ja sieltä tulikin se viides voitto, jolla saatiin …
Elävää Järviseutua digikuvina
