Siirry sisältöön
Kilpailu Lappajärven suurimmasta kalasta on ratkennut. Jälleen saatiin uusi ennätyskala rekisteriin, kun Kimi Lehto sai järvitaimenen painoltaan 6,420 kilogrammaa. Arto Lehto kertoi, että Kimin oli päästävä rysille, vaikka kelit eivät olleet parhaat mahdolliset. Kuva kertoo, miltä kalamies-Kimistä tuntui tuo suuri saalis. Ahvensarjasta muodostui 20-vuotisen kilpailun toiseksi kovatasoisin. Vuoden 2016 Olavi Savolan ja Reijo Murtomäen ennätysahvenesta 2,2 kilogrammaa jäätiin, mutta yli kilon kaloja punnittiin ennätysmäärä. Oskari Bergbackan yhden päivän pilkkisaalis oli ennätys – kymmenen suurinta ahventa painoivat tasan kahdeksan kilogrammaa. Saantipaikkaa Oskari ei tarkemmin kertonut, mutta vettä tuolla kohdin oli 2,8 metriä. Made- ja haukisarjassa tulokset olivat keskitasoa. Kuhasarjaan ei ilmoitettu yhtään kalaa, vajausta jäi myös taimenen ja lahnan osalta. Joten osallistujien kesken, ei-palkittujen arvontapalkintomäärä kasvoi. Kilpailuun myös ilmoitettiin myös Ari Kujalan siika, painoltaan 1,3 kilogrammaa ja särki 1,222 kilogrammaa. Valitettavasti eivät olleet kilpailukaloja, mutta hienoa tietoa järven kalakannasta. Mainittakoon että oma (Tuomo Savola) siikaennätys on liki 40 …
Moottoripyöräalan suurtapahtuma, MP-messut, järjestettiin Messukeskus Helsingissä 30. tammikuuta–1. helmikuuta 2026. Messujen yhteydessä toimi alle 18-vuotiaille suunnattu MP Jonnela, nuorten itse rakentamille ja muokkaamille ajoneuvoille tarkoitettu näyttelyalue, joka järjestettiin kolmatta kertaa. Evijärveltä mukaan valittiin kaksi nuorta rakentajaa, Paavo Isopellinen ja Eemeli Tyynismaa, osana 300 nuoren joukkoa, joka valittiin näyttelyyn runsaan hakijamäärän perusteella. Hakijoita oli eri puolilta Suomea, ja mukaan pääseminen edellytti omaa rakennusprojektia sekä sen esittelyä hakuvaiheessa. MP Jonnelassa esiteltiin nuorten rakentamia ja muokkaamia ajoneuvoja, kuten mopoja, moottoripyöriä, mönkijöitä ja sähköisiä ajoneuvoja. Näyttely tarjosi nuorille mahdollisuuden tuoda esiin omaa osaamistaan ja harrastustaan osana laajempaa messukokonaisuutta. Isopellisen projekti koski Honda Monkey -mallista mopoa vuosimallia 1982. Ajoneuvoa oli kunnostettu ja rakennettu alkuperäistä yleisilmettä ja rakennetta noudattaen, ja tavoitteena oli …
Ikäihmisten läheisten huoli on kasvanut viime vuosina selvästi. Pelko ei liity vain yksittäisiin hoivakoteihin tai yksittäisiin epäonnistumisiin, vaan koko sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuuteen. Yhä useammin näyttää siltä, että järjestelmä toimii omien rajojensa ja rakenteidensa ehdoilla – ei ikäihmisen tarpeiden mukaan. Moni omainen tunnistaa tilanteen, jossa iäkkään ihmisen vointi heikkenee, mutta apua on vaikea saada oikea-aikaisesti. Hoivakoti ei voi ottaa vastaan, kotihoito ei enää riitä, terveyskeskus ei ole oikea paikka ja erikoissairaanhoito toteaa, ettei kyse ole lääketieteellisestä hoidosta. Vastuu siirtyy taholta toiselle, ja ikäihminen jää näiden rajapintojen väliin. Tätä pallottelua perustellaan kriteereillä, lainsäädännöllä ja resurssipulalla, mutta omaisille se näyttäytyy epäinhimillisenä ja turvattomana. …
Ivalon ortodoksikirkon kupeessa 4-vuotiaaksi asti asunut Seija Övermark (os. Peltokangas) on ylpeä kolttasaamelaisista sukujuuristaan. –Äitini, Agnia Sverloff, oli kolttasaamelainen. Äidin puolen suku tulee Koltanmaalta, Petsamon Suonikylästä. Äidin vanhemmat kuolivat hänen ollessa pieni, ja hän eli tätinsä kanssa. Äiti ei niistä ajoista juurikaan puhunut. Sen verran tiedän, että äidin suku oli sodan aikana evakossa Kalajoella. Seijan Perhosta kotoisin oleva isä oli nuorena miehenä rajajääkärinä Ivalossa, missä hän tapasi Seijan äidin. Heidät vihittiin ortodoksisin menoin, sillä kolttasaamelaiset ovat kääntyneet ortodoksisuuteen jo 1500-luvulla. –Vanhemmat asuivat kasarmilla, ortodoksikirkon päädyssä. Ortodoksisuus on ollut vahvasti perheessämme, vaikka siskoni ja minut kastettiin isän toiveesta evankelisluterilaisuuteen. Seijan ollessa 4-vuotias perhe muutti isän synnyinseudulle Perhoon, mutta kesälomat vietettiin pohjoisessa. –Oltiin paljon pohjoisessa sukulaisissa: Nellimössä äidin toisen siskon luona ja Sevettijärvellä kolttamökissä sekä kummisetä Matti Serloffin luona. Vaikka olin niin nuori, kun muutimme, kolttasaamelainen identiteetti on säilynyt. Se auttoi, kun vietimme niin paljon aikaa pohjoisessa. Musiikki, erityisesti …
Sosiaalinen media tarkoittaa esimerkiksi seuraavia: YouTube, TikTok, Snapchat, Instagram, Whatsapp. Somen käytössä on ikärajoja. Ikärajat ovat esimerkiksi K-12. Kuinka monta tuntia sinun ruutuaikasi on? Kyselyn perusteella Ennillä ja Varvaralla oli kolme tuntia. Kahden tunnin ruutuajalla olivat Jalmari, Elmo, Eleanoora, Aleksis, Vivian ja Matias. Elenan ja Idan ruutuaika oli yksi tunti, Aarolla puolitoista tuntia. Ida ja Elena THL julkaisi uudet ruutuaikasäännöt 6–10-vuotiaille suositellaan ruutuaikaa enintään yksi tunti päivässä. Alle 13-vuotiaalle ei suositella omaa älypuhelinta ollenkaan. Alle 2-vuotiaille ei suositella ruutuaikaa. 2–5-vuotiaille ruutuaikaa suositellaan yksi tunti päivässä. 3A-luokan mielipiteet uusista ruutuaika säännöistä: Elmo: Ihan surkeat, koska minkä takia alle 15–13-vuotiaat ei saa omaa puhelinta. Aleksis, Enni, Ida, Eleanoora: Ei hyvät. Aaro: Ihan OK. Ohjaaja Terhi: Tosi hyvät. Ohjaaja Wilhelmiina: On hyvät. Opettaja Henna: Tosi hyvät. Robert: Ihan surkeat. Elena: On hyvät. Matias: En tiedä. Petteri Orpo sanoi, että alle 15-vuotiaat ei saa omaa puhelinta. Tekijät: Jalmari, Elmo ja Matias Puhelin ei käy koulua Opettajien mielestä se on hyvä juttu, että puhelinta ei …
Elävää Järviseutua digikuvina
