Siirry sisältöön
Rata A (Läht. 11, kesk. 0, hyl. 0): 1) Hakala Heikki 42.01, 2) Hautala Teemu 43.09, 3) Saukkokangas Aki 46.31, 4) Nicki Källman 49.31, 5) Ojanperä Pauli 53.50, 6) Juha Rantanen 55.29, 7) Voitto Erkinheimo 58.30, 8) Korpi Mirva 1.13.36, 9) Mattila Jukka 1.38.08. Ei aikaa: Antintupa Hannu, Valbacka Heikki Rata B (Läht. 5, kesk. 0, hyl. 0): 1) Uusitalo Ari 40.44, 2) Suomela Vilma 57.46. Ei aikaa: Lilhonga Gun, Rantala Anna Rantala Anne Rata C (Läht. 7, kesk. 0, hyl. 0): 1) Esko Rantala 30.29, 2) Rantala Friida 30.48, 3) Rantala Aada 31.59. Ei aikaa: Källman Nicki, Rantala Anna, …
JÄRVISEUDUN SANOMAT näyttää todelliset haukankyntensä kotiseutulehtenä 28.7. ilmestyneessä numerossa. Siinä Evijärven yksi kylä, Inankylä, on otettu tarkastelun kohteeksi. Puuhamiehinä ovat olleet professori Olavi Koivukangas sekä muutama hänen serkkunsa. Toisaalla antoisan tarinan lisäksi on dokumentti lehden perustajasta kotiseutumies Fredrik Päällysahosta. Sen oli laatinut päätoimittaja Hannu Takala. Kaikkinensa antoisaa tietoa ja luettavaa menneisyydestä, myös tuleville sukupolville. Allekirjoittaneella ei Inan historiasta ja menneisyydestä ole kovin paljon kerrottavaa. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että muutin Inankylään vasta 1948, siis perhesyistä. Äitini kuoli minun ollessani aivan vauvaikäinen. Isä Aleksi jäi leskeksi, kunnes löysi toisen lesken Inankylän tuntumasta, jonka kanssa avioitui. Aluetta kutsuttiin Kaalbakaksi. Paikka sijaitsee noin neljä kilometriä ”susitien” varrella kirkonkylän suuntaan. Siellä oli silloin neljä taloa, joista yksi oli äitipuoleni kotitalo. Siinä naapuristossa oli pieni järvenrantatila myytävänä, jonka isäni uuden puolisonsa kanssa ostivat. Sitä ennen asuimme Särkikylässä, missä meillä oli …
VUODEN takaisesta vertailuajankohdasta työttömien työnhakijoiden määrä laski 2 247 henkilöllä, eli 24,9 prosentilla, tiedottaa ely-keskus. Suhteellisesti enemmän laskua oli vain Ahvenanmaalla (-45,3 %), Pohjanmaalla (-26,9 %) ja Pirkanmaalla (-26,2 %). Koko maassa työttömien työnhakijoiden määrä laski vuoden takaisesta 16,7 prosentilla. Edellisestä kuukaudesta työttömien työnhakijoiden määrä kuitenkin nousi Etelä-Pohjanmaan alueella 217 henkilöllä. Työttömien työnhakijoiden osuus Etelä-Pohjanmaan työvoimasta oli 7,9 prosenttia, joka oli Manner-Suomen alhaisin. Koko maassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,3 prosenttia. Viime vuoden luvuissa näkyy erityisesti koronan aiheuttamien rajoitusten ja sulkutoimenpiteiden vaikutukset työllisyyteen. Varsinkin lomautettujen määrä oli viime vuoden heinäkuussa varsin korkea. Lomautettujen lukumäärä tämän vuoden heinäkuun lopussa oli 744, …
Elävää Järviseutua digikuvina
