Alajärven Perussuomalaiset on ilmaissut syvän huolestumisensa Jamin eli Järviseudun koulutuskuntayhtymän tulevaisuudesta (Järviseudun Sanomat 20.5.). Huoli on aiheellinen. Jamilaisia sama kysymys on mietityttänyt jo pitkään, erityisesti päänsärkyä kehitti Paras-hankkeen käynnistäminen viime vuosikymmenen puolivälissä. Näitä samansuuntaisia uhkakuvia on rakennettu milloin väestömäärän, milloin taloudellisen tilanteen tai oppilasmäärän vuoksi. Tilanteista on kuitenkin selvitty pitkäjänteisellä työllä. Niin nytkin aiotaan selvitä. Tasapainotusohjelman toteutusaika on lähes neljä vuotta, joten ei jouduta tekemään pikaratkaisuja.
Pitkäntähtäyksen suunnittelun on mahdollistanut hyvä taloudenpito. Ei ole tarve toteuttaa oppilaspaikkojen vähentymisestä aiheutuvia tulojen menetysten säästötoimia välittömästi. Tasapainotusohjelma edellyttää sitä, että päättäjät hyväksyvät myös tuleville vuosille alijäämäiset talousarviot, kuten he tekivät jo vuoden 2015 budjetista päättäessään. Budjetin alijäämän arvio kuluvalle vuodelle on yli 375 000 euroa.
Tulevien vuosien alijäämät tulevat ”sulattamaan” kertyneistä ylijäämistä yli 2 miljoonaa euroa. Alijäämiin tulee vaikuttamaan useat eri tekijät, muun muassa, miten tuleva hallitusohjelma kohtelee ammatillista koulutusta, millainen päätös saadaan KHO:sta tekemäämme valitukseen koskien OKM:n tekemää, Jamia koskevaa paikkavähennystä, ja millaista yhteistyötä alueen 2. asteen oppilaitokset kykenevät tulevaisuudessa toteuttamaan.
Jos saamme edellä kuvattuihin, toimintaan merkittävästi vaikuttaviin asioihin Jamin näkökulmasta myönteisiä päätöksiä, niin silloin on edessä helppo tehtävä eli säästötoimien keventäminen. Jos taas päätökset ovat vaikutuksiltaan toimintaedellytyksiä vaikeuttavia, niin silloin on löydettävä lisää säästökohteita. Todettakoon, että kuntayhtymällä tulee olla vakavarainen talous, jotta se saa pidettyä toimiluvat tai että ne tulevaisuudessa uusitaan. Nämä olivat OKM:n linjauksia viime talvelta ja mahdollisesti ne otetaan käyttöön jossain muodossa lähivuosina.
Jamin tasapainotusohjelmassa varsinaiseen opetukseen pyrittiin kajoamaan mahdollisimman vähän. Myös niiden kohdentamisessa on pyritty tasapuolisuuteen. Tässä vaiheessa säästöjä on pyritty löytämään yhteistyöratkaisuilla muun muassa Alajärven lukion kanssa. Toinen kohde on ollut navetan ja maatilan huomattavien alijäämien pienentäminen niin, että luonnonvara-alan koulutus kykenee kattamaan ne myös tulevaisuudessa. Muut säästökohteet on suunniteltu kohdentuvan tasaisesti eri koulutusaloille ja toimintoihin. Toisaalta muun muassa aikuiskoulutuksessa tavoitellaan toiminnan kasvattamista.
Koko säästöpaineita aiheuttavan tilanteen taustalla ovat pienenevät ikäluokat. Muun muassa Järviseudulla peruskoulun päättäneiden ikäluokka on pienentynyt yli sadalla henkilöllä vuoden 2004 jälkeen. Tämä vaikuttaa suoraan siihen, miten oppilaita hakeutuu toisen asteen oppilaitoksiin eli ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin. Oppilaspaikkojen vähentäminen on aiheuttamassa Jamille tulojen putoamista vuoden 2014 ja vuoden 2016 välillä noin 1,2 miljoonaa euroa/vuosi. Vuonna 2015 vähennys on lähemmäs 800 000 euroa. Vähennykset tarkentuvat vuosittain ja niihin vaikuttavat muun muassa tuloksellisuusraha, jota saadaan muun muassa siitä, miten valmistuvat oppilaat työllistyvät. Tuloksellisuusrahan saannissa Jami on sijoittunut viime vuosina maan kärkijoukkoon. Tuloksellisuusrahalla on ollut suuri merkitys myönteiseen talouden kehittymiseen. Sitä ei siis saada taloudellisen tuloksen vuoksi, vaan toiminnan perusteella.
Järviseudun koulutuskuntayhtymän osakaskuntia ovat Alajärvi (33,2 prosenttia), Evijärvi (8), Kauhava (19,5), Lappajärvi (29,6) ja Vimpeli (9,7). Lisäksi jäsenkunnaksi on liittynyt Alavus ilman varsinaista äänivallan hankintaa. Toimipisteitä Jamilla on Alajärvellä, Alavudella, Kauhavalla (oppisopimus) ja Lappajärvellä. Lisäksi lyhytkurssitoimintaa tapahtuu aikuiskoulutuksen toimesta useilla kymmenillä paikkakunnilla. Yli puolet henkilökunnan sijoituspaikoista sijaitsee Alajärvellä.
Yhteistoimintaa niin kehittämisen kuin muidenkin toimintojen osalta on viime vuosina harjoitettu muun muassa AEL:n, JPYP:n, Seinäjoen ammattikorkeakoulun/maakuntakorkeakoulun, Vaasan yliopiston, Seinäjoen koulutuskuntayhtymän, Vaasan ammatillisen oppilaitoksen, Yrittäjäopiston, Keskipohjanmaan koulutuskuntayhtymän ja ISO-laatujärjestelmässä mukana olevien koulutuskuntayhtyminen kanssa. Merkittävä yhteistyötaho on Al-Alucenter-yritysyhteisö, jonka kanssa on kehitetty alumiinialan koulutusta. Kehittämisen on siis haettu apua ja niin tehdään vastaisuudessakin. Tällä hetkellä kehittelyn alaisena tai jo haettuna on useita hankkeita, joiden rahoituspäätöksiä odotellaan.
Yhteenvetona voi todeta: ilmassa on paljon epävarmuutta, mutta yhteistyöllä ja päättäjien myönteisellä suhtautumisella on mahdollista säilyttää Jami itsenäisenä ja elinvoimaisena, kuten jäsenkuntien toive on tähän saakka ollut.
