Väinöntalon kesänäyttely esittelee vanhan ajan joulua ja sen tapoja, perinteitä ja koristeita elokuun loppuun asti. Museossa on nähtävillä jouluesineistöä 1900-luvulta 1970-luvulle. Osa on saatu lainaksi paikallisilta.
Väinöntalon Niina Kujala kertoo, että jouluteemalle erikoisella ajankohdalla museo haluaa ensinnäkin herättää ihmisten kiinnostuksen, mutta näyttelyn avaaminen talvella olisi myös mahdotonta kylmien tilojen takia.
Näyttely kattaa materiaalia Tuomaan päivästä Nuutin päivään; tälle aikavälille oli asetettu joulurauha vanhan pohjoismaisen lainsäädännön mukaan.
–Entisaikojen joulu oli juhlan ja levon aikaa. Joulupäivänä edes lapset eivät saaneet mennä ulos leikkimään, vaan perheet hiljentyivät kotioloissa, Kujala kertoo.
Ensimmäiset joulukuuset saapuivat tiettävästi Evijärvelle pappilaan 1800-luvun lopulla. Aluksi kuusi ripustettiin orsille kattoon, mutta myöhemmin sille kehitettiin jalka. Koristelu oli lasten tehtävä, ja koristeita askarreltiin koulussa.
Joulupukiksi pukeutui yleensä isä tai naapurin mies, mutta pukin ulkomuoto kääntöturkkeineen ja naamioineen oli nykyistä punanuttua pelottavampi.
Järviseutulainen jouluperinne oli myös lahjojen ”nakkaaminen”.
–Joku saattoi käydä heittämässä naapurin ovenraosta sisään pienen lahjapaketin, huutaa saajan nimen ja juosta karkuun ennen kiinni jäämistä. Siihen aikaan ei haluttu näyttää tunteita.
Väinöntalolla on kesällä myös muuta ohjelmaa. Vielä parina keskiviikkona järjestetään vilttikirppikset. Lisäksi 26. heinäkuuta ovat kesäseurat ja elokuussa koululaispäivät.
Lisää Evijärvi-aiheisia juttuja on luettavissa kokonaisuudessaan huomisessa markkinalehdessä.
