Sunnuntaina oli kulunut 98 vuotta siitä, kun Suomen suuriruhtinaskunnan eduskunta 6. joulukuuta 1917 hyväksyi senaatin antaman itsenäisyysjulistuksen. Tänä vuonna juhlitaan myös Sibeliuksen syntymistä 150 vuotta sitten. Johan Sibelius, eli ranskalaisittain Jean Sibelius, sävelsi musiikkia kuvaelmiin, jotka esitettiin marraskuussa 1899 Sanomalehdistön päivien juhlanäytännössä Svenska Teaternissa Helsingissä. Kuvaelmamusiikin Suomi herää -nimisestä loppuosasta hän muokkasi erillisen teoksen, joka nykyään tunnetaan Finlandiana. Juhlanäytännön lipputuloilla kerättiin rahaa journalistien eläkerahastoon. Samalla kuitenkin osoitettiin mieltä Venäjän tsaaria Nikolai Romanovia vastaan. Hän oli helmikuussa 1899 allekirjoittanut manifestin, joka toteutuessaan olisi selvästi heikentänyt Suomen suuriruhtinaskunnan autonomiaa. Myöhemmin Sibelius sävelsi Jääkärien marssin eli nykynimeltään Jääkärimarssin. Virallinen ensiesitys kuultiin tammikuussa 1918, jolloin Suomi oli jo julistautunut itsenäiseksi. Jääkärimarssin soittaminen ja etenkin sen laulaminen tuo kuitenkin mieleen Suomen itsenäistymispyrkimykset ensimmäisen maailmansodan pyörteissä. Jääkärit ovat kuolleet. Viime vuosikymmeninä Jääkärimarssia on soitettu, kun toisen maailmansodan veteraanit saapuvat itsenäisyyspäivän vastaanotolle Presidentinlinnaan. Se on arvokas ja tyylikäs tilanne ennen viihdeosuutta. Valitettavasti meistä jokainen häviää taistelunsa aikaa vastaan. Veteraanien viimeisten iltahuutojen jälkeen suomalaiset joutuvat etsimään uusia muotoja valtion itsenäisyyden juhlistamiseen arvokkaalla tavalla.
Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.
