Lähimmäisen rakkaudettomuus voi myös tappaa.

Viime vuosisadan lopulla oli Suomessa nälkävuosia. Sadot olivat useana vuotena tuhoutuneet huonojen sääolojen takia. Vimpelissä oli kuitenkin huonoihin satovuosiin varauduttu ja pitäjän eripuolille rakennetut “lainapuodit“ olivat täynnä viljaa.
Pelättiin kuitenkin, ettei tulla pitkään toimeen, jos pitäjään tulee kerjäläisiä.
Kerjäläisiä ja puutteessa olevia kodittomia oli silloin paljon liikkeellä. Vimpelin kuntakokous teki vuonna 1867 päätöksen, että Alajärven ja Vimpelin rajalle laitetaan vahdit, jottei kerjäläisiä ja ilman vakinaista asuinpaikkaa olevia pääsisi sieltä Vimpeliin.
Useat kulkijat silloin nääntyivät pitäjien välisiin metsiin. Yksi näistä nälkään ja kylmään kuolleista muistuttaa itsestään meitä vimpeliläisiä hautausmaalla.
Tämä nälkään ja kylmyyteen kuollut pieni poika on haudattuna Vimpelin hautausmaalle ja hänen hautakiveensä on kaiverrettu: 1867 DÄ:L:pää M:a Poika Nuliko M.
Vimpelin kunnanhallitus on tehnyt 1800-luvun kuntakokouksen tapaan päätöksen, ettei sinne oteta pakolaiskeskusta eikä myöskään pakolaisia, koska kunnan talous on huonossa jamassa.
Samaan aikaan kuitenkin kerrotaan, ettei Alajärven kaupunkiin ole syytä liittyä, koska kunnan talous on nyt huimaa vauhtia parantumassa: kunnalla on jo taasen enemmän tuloja kuin menoja ja vanhoja velkojakin pystytään monella miljoonalla lyhentämään.
Nyt laitetaan jälleen vahteja köyhien ja kodittomien pakolaisten ja Vimpelin välille kunnanhallituksen päätöksellä.
Erona 1867 poika Nulikan kuolemaan on vain se, että säälimättömän ja lähimmäisrakkaudettoman päätöksen uhrit kuolevat meistä niin kaukana, ettei
yksikään ”poikanulikka” löydä hautapaikkaansa Vimpelistä. Hänen hautapaikkansa on ilman hautakiveä jossain Lähi-idän tienvarren kuopassa. Kuitenkin on lähes varmaa, että jokaiseen Suomen kuntaan joudutaan lähiaikoina tämän valtavan Lähi-idän pakolaisaallon seurauksena sijoittamaan vähintään 500 pakolaista. Myös Vimpeliin.
Vimpelin kunnanhallituksenkin olisi syytä herätä ja kertoa päättäjille, että pitäjä köyhyydestään huolimatta on valmis auttamaan näitä hädänalaisia pakolaisia ja sijoittamaan kuluvan vuoden aikana vähintään 500 perheellistä pakolaista Vimpeliin.
Tarinan Poika Nulikan haudasta kertoi minulle aikoinaan pitäjäneuvos Frans Emil Erkinpoika Takala.