Itsenäistymisen vuodet

Julkaistu:

Aihe:

MAANANTAINA kuultiiin, että jyväskyläläinen tietokirjailija Timo Hyytinen kirjoittaa kirjan Saksanniemen järjestyslipustosta eli Lappajärven ratsukoulusta. Erinomainen asia.

SUOMEN suuriruhtinaskunnassa elettiin syksyllä 1917 epävarmaa aikaa. Järjestyslipusto perustettiin sitä tilannetta parantamaan. Levottomuuksista huolimatta pystyttiin tekemään tärkeitä päätöksiä. Eduskunta vahvisti marraskuussa 1917 uudet kaupunkien ja maalaiskuntain kunnallislait. Tänään on kuntavaalien ensimmäiseen ennakkoäänestyspäivään enää yksi viikko, ja sopivasti vietämme kuntalaisten yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden satavuotisjuhlavuotta.

ITSENÄISYYDEN juhliminen todennäköisesti huipentuu joulukuussa. Eduskunta hyväksyi 6. joulukuuta 1917 äänin 100-88 esityksen, jolla Suomi julistautui itsenäiseksi. Tosin itsenäisyyspäivä olisi yhtä hyvin voitu valita marraskuusta. Eduskunta päätti 15. marraskuuta 1917 äänin 127-68, että se ottaa itselleen keisarille kuuluneen korkeimman vallan.

ON hyvä valita jokin tietty päivämäärä tasavallan presidentin kättelemiselle, mutta itsenäistyminen tapahtui usean vuoden kuluessa. Ensimmäiset kunnallisvaalitkin päästiin pitämään vasta vapaus- ja sisällissodan jälkeen vuodenvaihteessa 1918-1919 ja ensimmäinen presidentti aloitti valtiomuototaistelun jälkeen helmikuussa 1919. Toisaalta ei pidä unohtaa, että meille pohjalaisille tärkeä jääkäriliike perustettiin jo syksyllä 1914.

AJATUS siitä, että itsenäisyyden juhlistamisessa kannattaa keskittyä yhtä vuotta pitempään ajanjaksoon, ei ole vain minun. Muistan esimerkiksi, kun professori Martti Häikiö kävi marraskuussa 2010 puhumassa Vapaussodan Invalidien Muistosäätiön järjestämässä seminaarissa Seinäjoella. Kirjoitin siitä Ilkka-lehteen jutun, jonka kärkenä taisi olla, että Häikiö yhdistäisi vuosien 1917–1919 muistelut.

LAPPAJÄRVEN ratsukoulu kuului kiinteästi itsenäistymisprosessiin. Mikäli pitkänsitkeä kirjaprojekti viimein päättyy uuden teoksen julkaisemiseen, siinä yhdistyvät loistavalla tavalla lappajärveläinen paikallishistoria ja valtiollisen itsenäisyyden juhliminen.

Tämä kolumni julkaistiin Järviseudun Sanomissa keskiviikkona 22.3.2017.

Jätä kommentti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.