25-vuotias Jpyp kosiskelee Lappajärveä ja Evijärveä

Jukka Kuoppala, Heimo Höykinpuro, Jouko Etula ja Pirjo Ylätalo Jpyp:n 25-vuotisen toiminnan kunniaksi järjestetyssä aamiaistilaisuudessa.
Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu juhli 25 toimintavuottaan aamiaistilaisuuden merkeissä Alvariinissa keskiviikkona. Kolmen kunnan ja 21 yrityksen nykyään omistama yhtiö kehittää seutua parantamalla yritysten toimintaympäristöä sekä järjestämällä yritysneuvontaa ja kehityshankkeita.

Alun perin sen toiminta käynnistyi heinäkuussa 1993 Vimpelissä ja laajeni vuonna 2009 yhteistoiminnan myötä Alajärvelle, Lehtimäelle ja Soiniin. Silloin siirryttiin Hoiskontie 25 tiloihin, joissa toimitaan edelleen. Suurin yksittäinen yhtiöön ja toimiympäristöön vaikuttanut tekijä oli toimitusjohtaja Vesa Alanko-Luopan mukaan juuri laajentuminen. -Laajentuminen mahdollisti luonnollisella tavalla kehittämistoimien valmistelun ja toteutuksen yhteistyössä. Samassa yhteydessä yhtiön omistajiksi saatiin eri toimialoja edustavia yrityksiä, jonka myötä voitiin varmistaa alueen ja elinkeinoelämän kehittämisen painopisteet.

–Järviseutu kokonaisuutena on meille luonnollinen toiminta-alue, Alanko-Luopa kertoi.

Hän kannusti myös Lappajärveä ja Evijärveä lähtemään yhtiön osakkaiksi.

Jpyp:n hallitusta johtaa vuorotellen eri kunnista oleva hallituksen jäsen kaksi vuotta kerrallaan. Tällä hetkellä johdossa on soinilainen Juha-Pekka Keisala. Työntekijöistä Alanko-Luopa vastaa hallinnosta ja Vimpelin elinkeino-neuvontapalveluista, Jouko Etula Alajärven, Pirkko Ylätalo Soinin ja Lehtimäen sekä Juha Lehtineva osakasyritysten asioista. Lisäksi tiimiin kuuluu tällä hetkellä Viivi Korkiatupa, joka toimii Elinvoimaa kuntiin -hankkeen projektipäällikkönä. Jukka Kuoppala huolehtii maatalousyritysten sivuelinkeinoihin liittyvistä asioista maaseutujohtajan työnsä ohella, mikä on hyvää yhteistyötä Alajärven kaupungin kanssa, totesi Alanko-Luopa.

–Enimmillään tiimissä on ollut yhdeksän jäsentä.

ANNE NIEMI toi Jpyp:n merkitystä esille Etelä-Pohjanmaan yrittäjien näkökulmasta.

–Se on ollut suurempi kuin moni kuntapäättäjä tietää.

Vaikka alkuaika ei ollut kovin ruususista, yhteinen sävel löytyi epäluottamuksen keskelle.

–Se on kantanut pitkälle, hän evästi mahdollisia mukaan tulijoita.

Tuomo Lehtiniemi ja Lappajärven kunta ovat toimineet yhteistyössä JPYP:n kanssa monessa hankkeessa ja messujärjestelyissä, vaikka Lappajärvi ei yhtiössä olekaan omistajana.

–Se, että alueella on erinomaisen osaava asiantuntijuuden keskittymä, on tärkeää.

Ensi vuonna eläköityvä Lehtiniemi totesi, että Lappajärven mahdollinen osakkuus jää seuraavan kunnanjohtajan päätettäväksi.

Hannu Suni KohiWoodilta toivoi, että kansainvälistyminen saisi Järviseudulla enemmän jalansijaa. Hänen mukaansa JPYP:llä on rooli sparrata niitä, joilla on nälkää ja intoa lähteä maailmalle.

HUOLENAIHEENA esille nousi väen väheneminen, vuosittain Jpyp:n toiminta-alueelta lähtee parisataa asukasta. Juha-Pekka Keisala pohti puheenvuorossaan, mitä voitaisiin tehdä väestökadon pysäyttämiseksi.

–Lääkkeitä siihen ei ole helppoa löytää.

Vimpelin Yrittäjien puheenjohtaja Susanna Korkiatupa totesi vahvan alueellisen toimijan olevan kilpailuetu seudun kehittämisessä.

–Muuten emme voi kilpailla kasvukeskusten kanssa.

Asiantuntijuutta, ei politiikkaa

VIMPELILÄINEN Heimo Höykinpuro muisteli tilaisuudessa Jpyp:n syntyaikoja. Vimpelissä meni laman aikana puolet teollisista ja neljännes kaikista työpaikoista, mikä asetti kunnalliselle päätöksenteolle haasteita ja siihen kaivattiin jäntevyyttä, koska käsiteltävät asiat koskivat lähes kaikkia perheitä.

–Olen tulkinnut, että kun yhtiö päätettiin perustaa, sille haluttiin antaa asiantuntijan rooli. Sittemmin lakimuutos jäntevöitti toimintaa takauspäätösten suhteen. Politiikkaa ei yhtiön päätöksenteossa ollut mukana silloin, eikä ole nytkään.

Jpyp:n hallitus koostui eri alojen toimijoista ja elinkeinoasiamiehenä toimineesta Höykinpurosta tuli sen toimitusjohtaja. Tärkeimpiä tehtäviä oli madaltaa yrittäjien kynnystä kunnan suuntaan.

Sittemmin rakennusaineteollisuus kasvoi ja alihankkijoineen on työllistänyt työttömiksi jääneet.

Vuonna 1996 selvitettiin koko vanhan Järviseudun alueella yli 50 yrityksen halukkuutta lähteä yhtiöön mukaan. Se ei kuitenkaan johtanut toimenpiteisiin.

TYÖNJAKO eri toimialoille on mahdollistanut erikoistumisen ja yritysten mukana olo hallituksessa jakanut tietotaitoa käytettäväksi laajemminkin. Uskon, että tämä on toiminut paremmin, kuin että oltaisiin tehty työtä yksittäisissä kunnissa, arvioi Höykinpuro Jpyp:n merkitystä alueen kehittämisessä.

Hän jäi eläkkeelle vuonna 2013.

–Elinkeinoelämän kuulumisia tulee seurattua edelleen, koska niiden asioiden parissa tein koko elämäntyöni. Nyt ehdin olla mukana sotaveteraanityössä ja Leijonissa sihteerin roolissa.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.