Lukijan mielipideartikkeli:

Hoitajapula on totisinta totta

kasvokuva
KANSALAISTEN perustuslain mukainen oikeus hoitoon on vaarantunut. Terveysasemia, sairaaloiden osastoja ja kokonaisia vanhuspalveluyksiköitä suljetaan, leikkauksia siirretään ja aikoja perutaan. Tulevana kesänä sote-alan työpaikoilla on ennennäkemätön pula koulutetuista sosiaali- ja terveydenhuollon sijaisista.

Suomen sote-järjestelmän heikko kantokyky näkyi pandemiassa. Laajoja rajoituksia muuhun yhteiskuntaan tarvittiin osaksi sen takia, että sote-alaa on aliresurssoitu vuosia ja sen kantokyky pandemian kaltaisessa terveyskriisissä oli riittämätön. Sitä ei voi kuitenkaan vahvistaa, jos henkilöstöä ei ole saatavilla.

Tilanne on ollut jo pitkään huolestuttava. Mm. Euroopan komissio on jo aiemmin suosittanut Suomea puuttumaan alan henkilöstöpulaan ja varmistamaan järjestelmän kantokykyä. Tässä vakavassa maailmantilanteessa hyvinvointiyhteiskunnan ydintoiminnot, kuten toimiva terveydenhuolto korostuu entisestään. Se on osa kokonaisturvallisuutta, joka tulisi toimia ongelmitta kriisienkin keskellä.

Hoitajapula on karu myös lukujen valossa. Työ- ja elinkeinoministeriön niin sanottujen pula-ammattien kärjessä ovat sairaanhoitajat ja lähihoitajat. Väestön ikääntyminen lisää hoitohenkilöstön tarvetta. Pelkästään vanhuspalveluihin arvioidaan tarvittavan 30 000 työntekijää lisää tällä vuosikymmenellä. Lisäksi on korvattava lähivuosina eläkkeelle siirtyvä hoitohenkilöstö, joita on Kevan tilastojen mukaan yli 30 000. Tulevaisuus näyttää vieläkin pelottavammalta, kun hoitoalan koulutuksiin ei enää hakeuduta entisessä määrin. Alan vetovoima on kadonnut ja se tulee korjata.

OLEMME tottuneet olemaan maailman kärkikaartia monessa asiassa onnellisuudesta alkaen. Mutta yhdessä vertailussa Suomi ei pärjää.  Me käytämme sosiaali- ja terveydenhuoltoon miljardeja vähemmän rahaa kuin Ruotsi, Norja ja Tanska. OECD:n mukaan Suomi käytti vuonna 2020 sosiaali- ja terveydenhuoltoon 9,6 % bruttokansantuotteestaan, kun Ruotsi käytti 11,4 %. Yhden prosenttiyksikön ero merkitsee rahassa noin 2,5 miljardia euroa.

Hoitajapulan ja sote-palveluiden on annettu ajautua tähän pisteeseen vuosien kuristamisella ja säästöillä. Tilanteen korjaaminen maksaa eikä sitä kannata kauhistella. Tosiasia on, että kansalaisten oikeus hoitoon ei toteudu ja järjestelmä horjuu pahasti. Se mihin Suomella ei ole varaa, on menettää hoitajat. Ydinkysymys on Suomen alhainen panostus sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Jos Suomi käyttäisi saman osuuden kuin Ruotsi OECD-vertailussa, Suomen tulisi lisätä 4,2 miljardia sote-sektorille.

Hoitajajärjestöt julkistivat helmikuussa sote-alan pelastusohjelman, joka turvaa naisvaltaisen hoitoalan veto- ja pitovoiman. Pelastusohjelman sisältö lienee monelle jo tuttu julkisuudesta. Ja kuten tiedämme, prosessi on tässä kohtaa vielä kesken. Sopimus syntyy aikanaan, viimeistään siinä kohtaa, kun siirrymme hyvinvointialueelle, jolloin valtiovalta tulee vastaamaan sote-alan kustannuksista. Huono sopimus lisäisi entisestään hoitajien pakoa muille aloille, eikä se ole meidän kenenkään etu!

Palkkauksen parantamisen sanotaan olevan työmarkkina-asia erityisesti poliitikkojen mielestä. Mutta yhtä lailla se on valtiovallan ja päättäjien asia. Se on myös jokaisen kansalaisen asia, joka elämänsä aikana tarvitsee sote-palveluita eli meidän kaikkien asia.

Paula Sihto, aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen, Tehyn valtuuston 1. varapuheenjohtaja, työsuojeluvaltuutettu / osastonhoitaja

Lue lisää

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Iltaöiset työvuorot pesulassa laittoivat mielikuvituksen laukkaamaan. Kuva tehty tekoälyn avulla.

Pesulassa

Joskus nuorena tein siivoushommia iltatöinä. Yhtenä paikkana oli pesula, jonne pääsi myöhään illalla työntekijöiden lähdettyä

Pienen pyöräilijän pitkä kotimatka päättyi onnellisesti. Kuva luotu tekoälyn avulla.

Outo tapahtuma 

AIKA oli 70-luvun alkua. Olin ala-aste-ikäinen silloin ja lauloin lapsikuorossa. Harjoitukset pidettiin Kortesjärven kirkonkylällä seurakuntatalossa.

Jyrki Viinikka kertoo postinjaon parissa kokemastaan hämmentävästä hetkestä. Kuva luotu tekoälyn avulla.

Itsekseen aukeava ulko-ovi

Olin aikoinaan jakamassa aamupostia autopiirissä. Kello oli neljä aamulla. Tulin pihaan, jossa oli samassa rakennuksessa

Järviseutulainen, tiedätkö kummitustarinan tai haluatko keksiä sellaisen? Lähetä meille osoitteella toimitus@jarviseudunsanomat.fi.

Kummitustalo

Olin maaseudun puolella jakamassa aamupostia ja siellä on yksi omakotitalo, joka on todella kummitustalo, varsinkin

Öinen valoilmiö kummastutti Jyrki Viinikkaa. Kuva luotu tekoälyn avulla.

Öinen valoilmiö

ASUIN vanhassa omakotitalossa. Heräsin yöllä ja ulkona oli pimeää. Makuuhuoneen seinässä oli valokuvio, joka liikkui.

Ensio Uusitupa moittii Vimpelin kuntapäättäjiä holtittomasta velanotosta koulukiinteistöjen vuoksi.

Vimpelin sudenkuopat 

KUNTAJOHTOMME keskittyy elinvoimamme kannalta toisarvoisiin asioihin, kuten utopistiseen lappajärveläisten Geopark-hankkeeseen Japanin matkoineen, sekä uusiin hybrideihin

Iltaöiset työvuorot pesulassa laittoivat mielikuvituksen laukkaamaan. Kuva tehty tekoälyn avulla.

Pesulassa

Joskus nuorena tein siivoushommia iltatöinä. Yhtenä paikkana oli pesula, jonne pääsi myöhään illalla työntekijöiden lähdettyä

Pienen pyöräilijän pitkä kotimatka päättyi onnellisesti. Kuva luotu tekoälyn avulla.

Outo tapahtuma 

AIKA oli 70-luvun alkua. Olin ala-aste-ikäinen silloin ja lauloin lapsikuorossa. Harjoitukset pidettiin Kortesjärven kirkonkylällä seurakuntatalossa.

Jyrki Viinikka kertoo postinjaon parissa kokemastaan hämmentävästä hetkestä. Kuva luotu tekoälyn avulla.

Itsekseen aukeava ulko-ovi

Olin aikoinaan jakamassa aamupostia autopiirissä. Kello oli neljä aamulla. Tulin pihaan, jossa oli samassa rakennuksessa

Järviseutulainen, tiedätkö kummitustarinan tai haluatko keksiä sellaisen? Lähetä meille osoitteella toimitus@jarviseudunsanomat.fi.

Kummitustalo

Olin maaseudun puolella jakamassa aamupostia ja siellä on yksi omakotitalo, joka on todella kummitustalo, varsinkin

Öinen valoilmiö kummastutti Jyrki Viinikkaa. Kuva luotu tekoälyn avulla.

Öinen valoilmiö

ASUIN vanhassa omakotitalossa. Heräsin yöllä ja ulkona oli pimeää. Makuuhuoneen seinässä oli valokuvio, joka liikkui.

Ensio Uusitupa moittii Vimpelin kuntapäättäjiä holtittomasta velanotosta koulukiinteistöjen vuoksi.

Vimpelin sudenkuopat 

KUNTAJOHTOMME keskittyy elinvoimamme kannalta toisarvoisiin asioihin, kuten utopistiseen lappajärveläisten Geopark-hankkeeseen Japanin matkoineen, sekä uusiin hybrideihin

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.