![Vaellusdraaman olivat käsikirjoittaneet Lappajärven yhteiskoulun kahdeksasluokkalaiset ja sen esittivät Tuukka Olli (vas.), Sanjaana Kankaanpää, Inka Holm, Erkki Syrjälä, Lyyli-tamma ja Ari Ahopelto. Ohjaus Linda Huhtaluhta ja puvustus Mia Lehtiniemi.](https://www.jarviseudunsanomat.fi/wp-content/uploads/2022/08/nettiin_karvala6.jpg)
![Toivo Rajala (vas.) ja Kalle Saarinen soittivat vauhdikkaasti.](https://www.jarviseudunsanomat.fi/wp-content/uploads/2022/08/nettiin_karvala3.jpg)
![Seisottiin järvessä Lauri Siirtolan kanssa napaa myöten, kun hän kysyi: ”Muistatko Arvid Bromsin, sehän oli Jussi Jurkan isä.” Se toimi alkusanoina teokselle Levoton mieli, kertoi Antti Tuuri.](https://www.jarviseudunsanomat.fi/wp-content/uploads/2022/08/nettiin_karvala5.jpg)
![Idean isä Pekka Peltola (vas.) ja juhlamenojen ohjaaja Tuomo Lehtiniemi.](https://www.jarviseudunsanomat.fi/wp-content/uploads/2022/08/nettiin_karvala4.jpg)
![Kohta 95-vuotias Maijalaan muuttanut Alli Saarijärvi ja Juha Karvala odottelemassa juhlan alkamista.](https://www.jarviseudunsanomat.fi/wp-content/uploads/2022/08/nettiin_karvala2.jpg)
KARVALAN kylän 400-vuotisjuhlaan kerääntyi noin 450 juhlijaa nauttimaan ohjelmasta ja tuttujen tapaamisesta.
Istumapaikat loppuivat viimeistään siinä vaiheessa, kun kirjailija ja kunniatohtori Antti Tuuri aloitti esitelmänsä, jossa hän kertoi, miten Karvala esiintyy hänen kirjoissaan Tammikuu 18 ja Levoton mieli.
Valtiotieteen tohtori ja 14. polvessa Karva-Matin jälkeläinen Pekka Peltola kertoi Karvalan ensimmäisestä vuosisadasta ja sosiaalineuvos Juha Karvala jatkoi kuvaamalla Karvalaa asuttaneita sukuja ja muita ilmiöitä aina nykypäivään asti. Kulttuurin kehittämisasiantuntija Tuija Aholan kuvaili esitelmässään vanhan ajan ruokia ja vaatteita teurastuspäivän tappaiskeitosta eri säätyjen vaatteisiin, jotka toivat esiin kantajansa varallisuuden ja aseman yhteisössä. Kunnanjohtaja Sami Alasara toi tilaisuuteen kunnan tervehdyksen.
KESKEISENÄ hahmona yli vuoden ajan järjestelyissä toiminut Peltola kertoo, että mukana on ollut kymmenittäin vapaaehtoisia. Hän hallinnoi sukulaisineen yhtä Karvalan vanhimmista taloista, joka rakennettiin 1842.
Peltola sanoo näkevänsä ympäri maailmaa kylien kehityksessä saman kuihtumisen ja tyhjenemisen trendin. Karvalan kyläjuhlan kaltaisten tapaamisten järjestäminen voi omalta osaltaan rohkaista kyläläisiä toimimaan oman kylänsä puolesta. Vankka tieto siitä, mistä on tultu ja mitä ollaan sekä ylpeys ja tieto omasta taustasta auttavat säilyttämään itseluottamuksen ja ovat pohjana luovalle toiminnalle, muistutti Peltola. Kaikkien ihmisten pitäisi kyetä elämään kunnioitettua ja arvostettua elämää. Tavoitteena olisi, että mahdollisimman moni saisi voimaa ja uskoa itseensä.
Aino Alppinen